• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer

EOPEOP

Eläinoikeuspuolue

  • Etusivu
  • Tavoitteemme
  • Lausunnot & Blogit
  • Media
  • Yhteystiedot
  • Tue
  • Liity jäseneksi
  • Kuntavaalit 2021
  • suomi
  • Lausunnot
  • Blogi
  • Vieraskynä
EOP

Oikeutta esineille?

30.7.2015 by Vieraskynä

Varhaisissa kaupunkivaltioissa filosofit kokivat tärkeäksi määritellä, ketkä ovat yhteiskunnan täysimääräisiä jäseniä ja keillä näin ollen on oikeuksia. Toisella vuosisadalla elänyt roomalainen lainoppinut Gaius kirjoitti teoksissaan auki jaon kahdenlaisiin entiteetteihin: henkilöihin ja esineisiin. Häntä seuranneet lainsäätäjät eivät ole ryhtyneet pohtimaan jaon mielekkyyttä. Viimeisten parin sadan vuoden aikana henkilön ja esineen rajaa on tosin jouduttu hieman rukkailemaan: henkilöiden listaan on lisätty ainakin orjat, jotka on tietysti tämän juridisen hienosäädön jälkeen pitänyt vapauttaa orjuudesta, sekä naiset. Suhteellisen pitkään länsimaista sivistystä rakennettiin siis siten, että vain pieni osa ihmisistä (vapaat miehet) oli ihmisiä sanan varsinaisessa merkityksessä, muut kuuluivat omistusoikeuden piiriin. Tänä päivänä lain silmissä henkilöitä ovat myös yhtiöt, yliopistot, valtiot ja esimerkiksi EU, niillä on samankaltaisia oikeuksia kuin ihmisillä. Eletään toisin sanoen tilanteessa, jossa ”ihmisoikeudet” on myönnetty hallinnollisille rakennelmille. Miksi ei sitten muulle eläinkunnalle?

Ympäri maailmaa oikeusistuimissa käydään sanallisia taisteluita siitä, pitäisikö oikeussubjektin käsite ulottaa muihin eläimiin ja jopa ekosysteemeihin. On sopimuksenvaraista, ketkä ovat oikeuksien haltijoita, oikeussubjekteja, ja ketkä eivät. Kuten historia todistaa, näitä sopimuksia uudistetaan. Toistaiseksi oikeutta ei käydä sikojen, kanojen ja nautojen puolesta – niiden, joiden oikeutta elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen eniten sorretaan – vaan ihmistä kognitiivisesti eniten muistuttavien lajien kuten isojen ihmisapinoiden ja miekkavalaiden. Se tuntuu turhauttavalta, jos ajatellaan numeroita, kärsimystä lukuina. Tärkeää se on kuitenkin paitsi juuri näiden kyseisten yksilöiden ainutkertaisen elämän vuoksi, myös siksi, että tällä tavalla kyseenalaistetaan eläimen käsitettä, murretaan rajaa ihmisen ja ”eläimen” välillä.

Eläintä nimittäin ei ole. On tietysti biologinen eläinkunta, joka kätkee sisälleen olentoja ihmisistä sammaleläimiin, mutta yhteiskunnallisissa keskusteluissa esiintyvä eläin on useammin semanttinen kuin luonnontieteellinen määre.

”Eläin” on luotu, jotta ”ihmisen” voisi nostaa jalustalle. Eläin on ihmisen dikotominen vastapari niin kuin yö päivän ja paha hyvän. Valloittajat näkevät valloittamiensa maiden kansalaiset eläiminä, sotivat osapuolet tuuttaavat propagandaa, joka nimeää vastapuolen elukoiksi, naiset tupataan yhä näkemään enemmän eläintä ja luontoa muistuttavina kuin rationaalisina ihmisinä, rasismin perusmekanismiin kuuluu toista edustavan etnisyyden eläimellistäminen. Eläin on sitä, mitä ihminen ei ole: joskus jalo villi, mutta tyypillisesti vain ihmistä alempi ja kehittymättömämpi elämänmuoto.

Nyt kun rasismista, seksismistä ja muiden kansojen orjuuttamisesta on virallisesti vapauduttu esimerkiksi Suomessa, niin luojan kiitos on siis yhä ryhmä, jonka voi nimetä eläimiksi. Niille voi tehdä melkein mitä vain, varsinkin, jos teko suuntaa taloudellisen hyödyn tavoittelemiseen. Niiden avulla saamme yhteiskunnan pyörimään ja voimme kokea paremmuutta, sillä olemmehan erotuksena niihin intentionaalisia, järjellis-moraalisia inhimillisiä toimijoita.

Afroamerikkalaisten orjuuden lopettaminen Yhdysvalloissa vaati sisällissodan. Sen pelättiin romahduttavan etelävaltioiden talouden, vaikka orjien pitämisen sinänsä luulisi tulevan järjettömän kalliiksi. Maa kuitenkin selvisi orjuuden lakkauttamisesta, ja harva (jokunen kuitenkin) Yhdysvaltain kansalainen nykyään harmittelee silloin tehtyä päätöstä.

Perusoikeuksien myöntäminen sioille, kanoille, naudoille, turkistarhojen vangeille ja muille yhteiskunnassamme eläville lajeille panisi meidän taloutemme aivan uuteen uskoon. Se romuttaisi yhteiskunnan perustan, joka on rakennettu sen varaan, että ilmaisia resursseja on – kapitalismille terveisiä: sellaisia ei ole. Mutta entä ensishokin jälkeen? Tuotantoeläintalouden hinta on kova. Mietitään vaikkapa maidontuotantoa: hiehoa pitää syöttää ja juottaa kaksi vuotta, ennen kuin se voi saada ensimmäisen vasikkansa ja alkaa näin ollen lypsää (eikä tästäkään ole takuita). Vasikatkin pitää elättää, vaikka ne kasvatettaisiin vain teuraaksi. Niille ostetaan meijeristä eräänlaista äidinmaidonkorviketta. Lypsävä ayrshire syö isot määrät ostettua tai tilalla kasvatettua rehua. Kahden tai kolmen raskauden/vuoden jälkeen lehmän terveys pettää tai tulos heikkenee niin paljon, että se teurastetaan. Lisäksi navetoiden infrastruktuuri kaikkine koneineen vaatii valtavia sijoituksia. Kaiken tähän kuluvan rahan, veden, peltoalan ja energian voisi käyttää ihmisille syötettävien kasvien viljelyyn. Broilereiden kasvatus ja kananmunantuotanto ovat varmasti kustannustehokkaampia bisneksiä, mutta eivät nekään ilmaisia.

Eläintuotannon lopettamisen taloudellisten seurausten pohtiminen on vain yksi puoli asiasta, täydellinen sivuseikka voisi sanoa. Talous on vain yksi tekijä, sen ei pitäisi olla keskeinen perustelu päätöksenteossa kuten se nykyisessä ideologisessa ilmapiirissä on.

Tiedämme sisimmässämme, etteivät muut eläimet ole esineitä. Muuten ei olisi syytä laatia alkeellisintakaan eläinsuojelulainsäädäntöä, sillä esineitä ei tarvitse erillisillä asetuksilla suojella. On jo myönnetty, että muillakin selkärankaisilla on kyky tuntoisuuteen, tuntemiseen (muun muassa EU:n neuvoston asetus eläinten suojelemisesta tappamisen hetkellä, ironista kyllä, mainitsee tämän tekstissään). Nyt viimeistään on aika toimia sen mukaisesti: tunnustaa epäjohdonmukaisuus siinä, että toiset eläimet ovat toisia tasa-arvoisempia; että ihmisten monopoli oikeussubjektiuteen on mielivaltainen päätös, eikä meillä ole mitään ylivertaiseksi tekevää ominaisuutta, mitä ei jollain toisellakin lajilla olisi – sen sijaan meillä on monia ominaisuuksia, jotka kaikilla muillakin eläimillä on.

Laura Gustafsson

kirjailija, teatterintekijä

Filed Under: Vieraskynä Tagged With: #annaäänielämälle, #eläinoikeuspuolue

Primary Sidebar

Etsi blogista

Viimeisimmät

  • Eläinoikeuspuolue on julkaissut kuntavaaliohjelmansa
  • PAREMPI ELÄIMILLEKÖ?
  • Eläinoikeuspuolueen tulevaisuusohjelma on julkaistu
  • ELÄINOIKEUSPUOLUEEN TULEVAISUUSOHJELMA
  • Eläinoikeudet, eläinlääkärit ja etiikka nyt ja tulevaisuudessa

Facebook

3 päivää sitten

Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelma vuodelle 2021 ottaa huomioon kaikki kuntalaiset; kunta toimii kotipaikkana ihmisille, mutta myös muille eläimille. 🐾Kuntien tulee huomioida kaupunki- ja tilasuunnittelussa ihmisten oikeus esteettömään ympäristöön ja palveluihin. Rakentamisessa on huomioitava entistä paremmin sekälemmikkieläinten että ihmisten läheisyyteen sopeutuneiden luonnoneläinten tarpeet. Linnuille ja muille kaupunkieläimille osoitetaan tiloja ja pesimismahdollisuuksia. Liikenteestä tehdään turvallisempaa niin ihmisille kuin muille eläimillekin rakentamalla tiealueiden poikki kulkevia vihersiltoja ja pieneläinputkia.#kuntavaalit2021 #eläinkunnanaika ... Lue lisääSee Less
Näytä facebookissa

5 päivää sitten

Eläinsuojelulain uudistaminen on tulossa pian jälleen esiin. Uudistusta on tehty vuosia. Vuonna 2018 puhuttiin, että uusi eläinsuojelulaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Silloinen hallitus linjasi, ettei uudistus saa aiheuttaa maataloudelle lisäkustannuksia. Eläinjärjestöjen mielestä uusi lakiehdotus on katastrofi. Odotukset eivät ole korkealla nytkään. On tärkeää jaksaa vaikuttaa eduskuntapuolueisiin, jotta laista ei tule vain nimellisesti hyvinvointilakia! Tässä linkissä on video keskusteluun, jossa nykyinen Helsingissä kuntavaaliehdokkaanamme oleva (silloinen puheenjohtaja) Santeri Pienimäki keskustelee filosofi Elisa Aaltolan kanssa eläinlain uudistamisesta. ... Lue lisääSee Less
Näytä facebookissa

5 päivää sitten

Eläinoikeuspuolueelta kaksi ehdokasta Nokialle, uutisoi Nokian Uutiset. Toinen ehdokas on puolueen vaaleista tuttu sosionomi Jaakko Perttunen, toinen uusi ehdokas tutkimushaastattelija Hannu Hämäläinen. Tavoitteenamme on tehdä kunnista ihmis- ja eläinoikeudet huomioivia edelläkävijöitä. Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelma vuodelle 2021 ottaa huomioon kaikki kuntalaiset; kunta toimii kotipaikkana ihmisille, mutta myös muille eläimille. Meidän mielestämme näissä vaaleissa on Eläinkunnan aika. 🐾👣🌏Ehdokkaaksi ehtii vielä hakeutua – olethan pian yhteydessä puolueen puheenjohtajistoon! ✍🏾📞#kuntavaalit2021 #eläinkunnanaika #eläinoikeuspuolue ... Lue lisääSee Less
Näytä facebookissa

Twitter

Eläinoikeuspuolue@elainoikpuolue·
28 Feb

Kunnilla on paljon päätäntävaltaa kaupunkirakennetta suunniteltaessa. Kaupunkirakenteella on suuria vaikutuksia sekä siellä asuvien ihmisten että eläinten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.

#kuntavaalit2021 #eläinkunnanaika

Näytä Twitterissä 1366068592706527233
Eläinoikeuspuolue@elainoikpuolue·
27 Feb

Kuntavaaliohjelman kolmas osio keskittyy luonnonsuojeluun. Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja elonkirjon varjeleminen ovat ainoa mahdollisuus säilyttää kaikenlajisten ja tulevien sukupolvien elämän elinvoimaisuus ja jatkuvuus maapallolla.

#eläinkunnanaika #kuntavaalit2021

Näytä Twitterissä 1365675591991754753
Eläinoikeuspuolue@elainoikpuolue·
27 Feb

Vielä ehtii hakea ehdokkaaksi, mutta toimi pian! #kuntavaalit2021 #eläinkunnanaika

Näytä Twitterissä 1365629800933691392

Instagram @elainoikeuspuolue

Uusi paikkakunta Eläinoikeuspuolueen listoilla: I Uusi paikkakunta Eläinoikeuspuolueen listoilla: Inkoo, ja Inkoossa uusi ehdokas Kari Niinisalo. 🌞

Vielä ehdit eläintenedustajaksi – ota heti yhteyttä, mikäli kuntavaaliehdokkuus kiinnostaa! Saat tukea etänä muilta ehdokkailta ja puoluehallitukselta, vaikka olisitkin paikkakuntasi ainoa ehdokas. Rohkeasti mukaan! 🐾
Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelma vuodelle 20 Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelma vuodelle 2021 ottaa huomioon kaikki kuntalaiset; kunta toimii kotipaikkana ihmisille, mutta myös muille eläimille. 🐾

Kuntien tulee huomioida kaupunki- ja tilasuunnittelussa ihmisten oikeus esteettömään ympäristöön ja palveluihin. 

Rakentamisessa on huomioitava entistä paremmin sekä lemmikkieläinten että ihmisten läheisyyteen sopeutuneiden luonnoneläinten tarpeet. Linnuille ja muille kaupunkieläimille osoitetaan tiloja ja pesimismahdollisuuksia. 

Liikenteestä tehdään turvallisempaa niin ihmisille kuin muille eläimillekin rakentamalla tiealueiden poikki kulkevia vihersiltoja ja pieneläinputkia.
Pölyttäjien pelastamiseksi tulee tehdä tietoist Pölyttäjien pelastamiseksi tulee tehdä tietoista pölyttäjäpolitiikkaa. Luonnonmukaista viljelyä on lisättävä, reuna-alueita ja suojavyöhykkeitä perustettava, kukkivia puita kasvatettava ja pölyttäjiin liittyvää vaikuttavuustutkimusta lisättävä. Kunnissa kartoitetaan alueita, joiden niittoväliä pystytään harventamaan. Pientareita levennetään paitsi pölyttäjien myös muiden eläinten ja monimuotoisuuden lisäämisen vuoksi.

Valosaasteen aiheuttamat ympäristöhaitat kasveille, hyönteisille ja muille eläimille on otettava kunnissa vakavasti. Kuntien liikennevalaistuksessa, kaupunki- ja aluesuunnittelussa ja viheralueiden hoidossa minimoidaan valosaasteen kertyminen. Tämä voidaan tehdä lisäämällä valosaasteen vähentäminen kuntien ympäristönsuojelumääräyksiin. Keinovalon vähentämisen suunnitelmat aloitetaan heti valtuuston toimintakauden alussa sekä ihmisten että luonnonvaraisten eläinten valo- ja pimeärytmin häiriintymisen korjaamiseksi. 

Kuntien tulee kyetä yhteistyöhön yli kuntarajojen, ei ainoastaan maakunnan tai valtakunnan tasolla, vaan niiden tulee toimia esimerkkeinä. Tavoitteenamme on tehdä Suomen kunnista ihmis- ja eläinoikeudet huomioivia edelläkävijöitä. Muutos parempaan huomiseen saavutetaan paikallisilla ratkaisuilla.
Saammeko esitellä uuden paikkakunnan Eläinoikeus Saammeko esitellä uuden paikkakunnan Eläinoikeuspuolueen äänestäjille: Minnamaaria edustaa EOP:tä Orivedellä!

Kaikkia rohkeita ehdokkaita tarvitaan, ja tukea saa etänä muilta eri paikkakuntien ehdokkailta ja puoluehallitukselta. Lähde sinäkin mukaan, nyt on Eläinkunnan aika! 🐾

Footer

EOP

Yhteystiedot

ELÄINOIKEUSPUOLUE RP
PL 241, 00101 HELSINKI

INFO@EOP.FI
+358 44 2577 288

TILINRO: FI78 5723 0220 3875 54

Sosiaalinen media

/Elainoikeuspuolue »

@elainoikpuolue »

@elainoikeuspuolue »

Copyright ©2021 · Eläinoikeuspuolue - All Rights Reserved
Made in Stoked Creative