Vajaa kuukausi sitten EU ja Yhdysvallat tapasivat TTIP-vapaakauppasopimusneuvottelujen 12:nnella käsittelykierroksella. Sopimusta on valmisteltu kuin Iisakin kirkkoa. Viralliset neuvottelut aloitettiin 2013, mutta epävirallista valmistelutyötä on tehty jo paljon pitempään. Tämä ei valitettavasti ole vaikuttanut sopimuksen sisältöön tuotantoeläinten hyvinvoinnin osalta. Niiden kannalta sopimus on surkea.
Tuoreen, viime viikolla julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 94 % EU-kansalaisista pitää tuotantoeläinten hyvinvointia tärkeänä asiana (1) ja 82 % haluaa niille nykyistä paremmat elinolosuhteet. Vaikka noin 90 % EU-kansalaisista on sitä mieltä, ettei kansainvälisillä sopimuksilla saa alentaa EU:n säännöksiä eläinten hyvinvoinnin kannalta (2), TTIP-sopimuksen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista eläinten hyvinvoinnille voivat valittaa ainoastaan investoijat ja hallitukset, eivät kansalaiset tai järjestöt (3). Siksi on tärkeää, että EU:n kansalaiset tietävät etukäteen, minkälaisia vaikutuksia vapaakauppasopimuksella voi toteutuessaan olla eläinten kannalta.
EU-komissio mainostaa TTIP-sopimukseen ehdottamiensa kestävää kehitystä, työntekijöitä ja ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten olevan edistyksellisimmät kuin missään kauppasopimuksessa (4). Kappaleen sisältö on tässä vaiheessa kuitenkin vasta EU:n ehdotus. Nähtäväksi siis jää, mitä mieltä neuvottelukumppani USA on siitä. Ennen kaikkea on kuitenkin huomioitava, ettei sopimusluonnoksen kestävää kehitystä, työntekijöitä ja ympäristöä koskevan kappaleen teksti koske tuotantoeläimiä, vaan se sisältää ainoastaan uhanalaisten eläinten kauppaa käsittelevän osion (5). Tuotantoeläinten hyvinvointia koskevat osiot löytyvät toisaalta sopimusluonnoksesta, mutta ne ovat luonteeltaan vain ohjeellisia, eivät sopimusosapuolia sitovia vähimmäisvaatimuksia. (6).
Yleisesti ottaen kansainvälinen sääntöjen harmonisointi tarkoittaa usein niiden alentamista. Toki EU saattaa pitää kiinni jo voimassaolevista eläinten hyvinvointivaatimuksistaan, ja vapaakauppasopimusten osapuolet voivat myös sopia korkeammista standardeista (7). Käytännössä EU ei kuitenkaan voi sopimuksen toteutuessa estää kauppakumppanin alemmalla standardilla tuotettujen tuotteiden maahantuontia. Nämä eläintuotteet ovat usein edullisempia, koska eläinten hyvinvointiin panostaminen on aina kuluerä (8). Matalampi hinta on selkeä kilpailuetu, joten vapaakaupan häviäjiä ovat korkeampien vaatimusten mukaan tuottavat − ja ennen kaikkea eläimet.
Esimerkkinä edellisestä mainittakoon EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus, jota jäsenmaat eivät ole vielä edes ratifioineet, ja josta Alankomaissa 6. huhtikuuta järjestetään jopa kansanäänestys. Vaikka sopimuksen sisältöä ei ole vielä vahvistettu jäsenmaissa kansallisesti, sen kauppaa koskevaa osuutta on sovellettu 1.1.2016 alkaen, minkä vuoksi se on jo tuonut EU:n markkinoille sekä ukrainalaiset häkkikanojen munat että alemmilla hyvinvointivaatimuksilla tuotetun broilerin- ja sianlihan (9). Huomioitavaa on, että eläinoikeudellisten puutteiden lisäksi myös lapsityövoiman käyttö on ukrainalaisella maanviljelyssektorilla edelleen nykypäivää. Tältä osin kauppasopimus vesittää jopa lasten oikeuksia (10). Samoista syistä, kuin Alankomaiden eläinpuolue johtaa maan kansanäänestyksessä Ukrainan assosiaatiosopimuksen vastaista kampanjaa, se vastustaa myös TTIP-vapaakauppasopimusta (11).
Edellisten lisäksi EU ei käytännössä enää TTIP:n toteutuessa voisi itsenäisesti päättää korkeammista hyvinvointi- tai ruoan turvallisuussäännöksistä, jotka koskisivat TTIP-sopimuksen alaisuuteen kuuluvia sektoreita (12). Itse asiassa joidenkin tuoreiden lähteiden mukaan TTIP antaisi toteutuessaan paitsi Yhdysvalloille, myös kansainvälisille suuryrityksille ja niiden etujärjestöille mahdollisuuden vaikuttaa olennaisesti etukäteen EU-lainsäädännön sisältöön, jos suunnitelluilla säädöksillä on vaikutuksia vapaakauppasopimuksen alaiseen kaupankäyntiin (13). Tämä voisi esimerkiksi estää mehiläisten pysyvän suojelemisen neonikotinoideilta, joiden uskotaan olevan yksi olennainen syy mehiläisten maailmanlaajuiseen ahdinkoon. Tästä huolimatta EU:n asettamien mehiläisten väliaikaisten suojelutoimenpiteiden jatko on katkolla, ja TTIP saattaa koitua niiden kohtaloksi (14).
Käytännössä sekä kolmansien maiden että kansainvälisten suuryritysten ja niiden etujärjestöjen lobbaustyötä tapahtuu jo nykyisellään, kuten esimerkiksi EU:n kosmetiikkaa koskevan eläinkoekiellon siirtyminen 15 vuodella osoittaa (15). TTIP:n piirissä tästä vaikuttamisesta tulisi kuitenkin huomattavasti laajempaa, systemaattisempaa ja totalitarisempaa; istuvathan itse neuvottelupöydässä EU:n ja Yhdysvaltojen hallintojen edustajien lisäksi elinkeinoelämän lobbarit Atlantin molemmilta puolilta samalla, kun EU-jäsenmaiden ja jopa EU-parlamentin edustajat puuttuvat (16).
Vaikka EU tai sen jäsenmaat muodollisesti voisivatkin edelleen säätää korkeammista hyvinvointistandardeista, TTIP:n osana oleva niin sanottu investointisuoja antaisi vapaakauppasopimuksen vastapuolen yrityksille mahdollisuuden haastaa EU välimiesoikeuteen menetetyistä voitoista. Ei tarvitse olla nero tajutakseen, että tällainen oikeushaasteen uhka hidastaa, ellei jopa estä eläinten hyvinvointia säätelevien lainsäädäntöhankkeiden etenemisen (17).
Todellisuudessa lobbareiden märkä uni onkin, että EU vapaakauppasopimuksen ratifioinnin myötä luopuu nykyisistä, suurelta osilta muuta maailmaa korkeammista hyvinvointivaatimuksistaan, jotta eurooppalaiset tuottajat pääsisivät samalle kilpailutasolle amerikkalaisten tuottajien kanssa (18). Tällä tavoin EU:n eläintuotteet eivät olisi kilpailukykyisempiä vain Yhdysvaltojen, vaan myös koko maailman markkinoilla.
Eläinten lisäksi TTIP-sopimuksella tulee toteutuessaan olemaan negatiivisia vaikutuksia myös kansalaisten ja demokratian kannalta (19). EU-komissio myöntää, että sääntöjen harmonisoinnin perimmäinen tarkoitus on “välttää kauppaa haittaavia eroja” sopimusosapuolten välillä (20). Ihmisten ja eläinten hyvinvointi, ympäristö- ja muut moraaliset näkökulmat ovat siis toissijaisia kysymyksiä, ja TTIP-vapaakauppasopimuksen voittajia ovat ennen kaikkea kansainvälisen kaupan suuret tekijät. Toisaalta – mitä muuta voitaisiinkaan odottaa vapaakauppasopimukselta, jonka tavoitteena on sääntöjen harmonisointi?
Vapaakauppasopimusten, kuten kapitalismin yleisemminkin, perimmäinen ongelma on, ettei niiden keskeisenä tavoitteena ole koskaan ihmisten, eläinten ja näiden elinympäristön hyvinvointi ja suojelu. Tuotannon, kaupan ja kulutuksen epäpyhään kolminaisuuteen (eli kapitalistisesta talouskasvuun keskittyvästä) järjestelmästä olisikin päästävä eroon ja siirryttävä kaiken elollisen hyvinvointiin keskittyvään kohtuutalouteen. Maapallomme ei kestä nykyisen talousmallin seurauksia enää pitkään. Oikeudenmukaisesti jaettuna maapallon resurssit kuitenkin riittäisivät takaamaan kaikkien perustarpeet ja sitä kautta mahdollistaisivat perusoikeuksien turvaamisen. Vapaakauppasopimuksilla ei edistetä kummankaan toteutumista, ei ihmisille eikä eläimille.
Minna Haarala-Barczinski
M.A., LL.M.
Suomen Eläinoikeuspuolueen varapuheenjohtaja
VIITTEET
(1) Suomen, Ruotsin ja Portugalin osalta tämä luku oli jopa 99%. http://www.animalia.fi/a/2016/03/18/huoli-elaimista-yhdistaa-eurooppalaisia/
(2) http://www.eurogroupforanimals.org/wp-content/uploads/2016/02/Eurobarometer-2016-Animal-Welfare.pdf
(3) https://www.foeeurope.org/sites/default/files/publications/briefing_ttip_food_safety_feb2015_1.pdf
(4) http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1393
(5) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/november/tradoc_153923.pdf
(6) http://www.iatp.org/event/ttip-and-animal-welfare
(7) Ks. Viite 3.
(8) http://www.gibbelspa.eu/ttip-and-agriculture-european-standards-for-american-products
(9) http://www.nrc.nl/next/2016/03/16/met-vrijhandel-komt-ook-de-oekraiense-plofkip-1598963
(10)https://www.partijvoordedieren.nl/articles/oekraine-niet-fijn-om-daarmee-geassocieerd-te-raken
(11) https://www.partijvoordedieren.nl/standpunt/vrijhandelsakkoorden-ttip-ceta-tisa-en-andere
(12) Ks. Viite 6.
(13) http://www.independent.co.uk/news/business/news/ttip-big-business-and-us-to-have-major-say-in-eu-trade-deals-leak-reveals-a6937141.html
(14) http://www.iatp.org/video/trading-away-our-bees
(15) http://corporateeurope.org/sites/default/files/attachments/regulatoryduet_en021.pdf
(16) http://blogit.iltalehti.fi/dan-koivulaakso/2015/04/12/sanahirvio-ttip-mista-siina-on-kyse/
(17) http://nasuvastisanottu.com/2014/11/26/onko-ttip-sopimus-uhka-elainsuojelulle/
(18) Ks. Viite 8.
(19) Ks. Viite 15.
(20) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153004.3%20Food%20safety,%20a+p%20health%20(SPS).pdf
