• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer

EOPEOP

Eläinoikeuspuolue

  • Etusivu
  • Tavoitteemme
  • Lausunnot & Blogit
  • Media
  • Yhteystiedot
  • Tue
  • Liity jäseneksi
  • Kuntavaalit 2021
  • suomi
  • Lausunnot
  • Blogi
  • Vieraskynä
EOP

Lanta-aktivismin tarpeesta

11.2.2017 by Vieraskynä

Ruokavalio tuottaa suurimman osan tavallisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä. Eläinperäisten tuotteiden, kuten naudanlihan ja maitotuotteiden, kuluttaminen kuormittaa Itämerta eniten, selviää uudesta Itämeri-laskurista. Data ja laskuri on kerätty ja tehty Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on heti ehtinyt vähätellä maatalouden aiheuttamaa ympäristökuormitusta, ja on korostanut ravinteiden kierrätyksen ja lannan käsittelyn tärkeyttä vesistöjen rehevöittämisen välttämiseksi. Mutta miten resurssitehokasta on pyrkiä kierrättämään eläinmaatalouden alati kasvavia sivuainevirtoja? Tutkijatohtori Niko Humalisto pohtii EOP:n vieraskynäblogissa, mitä tehdä 18–20 miljoonalle tonnille suomalaisen eläinmaatalouden synnyttämää lantaa.

LANTA-AKTIVISMIN TARPEESTA

Eläinperäisten tuotteiden (yli)kuluttamista on kritisoitu hyvistä syistä liittyen tuotannon eettisyyteen, ympäristövaikutuksiin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Vähemmälle huomiolle julkisessa sanassa ovat jääneet eläintuotannon sivuainevirrat. Keskeisimmät ongelmat ja uudet mahdollisuudet liittyvät lantaan. 18–20 miljoonaa tonnia vuosittain kerääntyvää haisevaa, tahmeaa ja ravinnerikasta orgaanista materiaalia on kadonnut kuluttajien tietoisuudesta.1 Harvat pohtivat, että eläinperäisten tuotteiden kuluttamisen seurauksena jokaista suomalaista kohti syntyy käsiteltäväksi yli kolmen tonnin lantapotti joka vuosi.

Lantaa on perinteisesti pidetty arvokkaana ravinneresurssina, jonka käyttö pelloilla pitää yllä myös maan kasvukuntoa. Lanta on selkeästi suurin kierrätysravinteiden lähde.2 Tutkiessani maamme lantakäytäntöjä olen törmännyt väitteeseen, että Suomessa lanta kiertää sataprosenttisesti. Vaikka ei kyseenalaistaisi väitteen todenperäisyyttä, sellaisenaan väite ei tavoita lantakierron sotkuisempaa todellisuutta. Lantaa kiertää joillekin pelloille liikaa, väärinä ajankohtina ja huonoin tekniikoin. Puutteellisin menetelmin säilötty, kuljetettu tai levitetty lanta huuhtoutuu vesistöihin ja aiheuttaa metaanipäästöjä.

Huolimatta lannan luonteesta resurssina, lanta voi siis olla ylijäämää, kun sitä on liikaa. Tällöin lantaa ei nähdä potentiaalisena ravinteiden tai energian lähteenä vaan materiaalina, josta tuottajat haluavat eroon mahdollisimman halvalla. Lanta muuttuu haitalliseksi, kustannuksia aiheuttavaksi ylijäämäksi siellä, missä on paljon eläimiä ja sellaisia peltoja, jotka eivät voi pidättää sille levitettävän lannan ravinteita. Tätä kehitystä on tukenut tuotannon keskittyminen valtakunnallisesti tietyille alueille ja alati suurempiin tuotantoyksiköihin. Lisäksi ongelmia seuraa siitä kun maamme on jakaantunut karkeiden kivennäismaiden nauta-nurmi-Suomeen ja savimaavaltaiseen sika-vilja-Suomeen.3 Esimerkiksi lietelannan levittäminen savimaiden viljalohkoille aiheuttaa helposti maaperän tiivistymistä ja lisää ravinnehuuhtoumaa Saaristomereen sikavaltaisessa Varsinais-Suomessa.4

Lantaylijäämän kertymiseen on kuviteltavissa helppo ratkaisu: kuljettaa lantaa vähäravinteisille pelloille korvaamaan kemiallisia lannoitteita. Tasaisesti levitettynä, lanta voisi syrjäyttää merkittävän osan Suomessa kulutetuista kemiallisista lannoitteista. Kasvit ja viljat kun tarvitsevat lannoitteita ja typpilannoitteiden tuotanto vaatii paljon energiaa. Lisäksi fosforin saatavuus on epävarmaa. Lanta kuitenkin panee hanttiin. Se sisältää ravinteita verrattain vähän suhteessa sen tilavuuteen ja painoon.5 Lisäksi moderni maatalous on järjestäytynyt kemiallisten lannoitteiden käytön ympärille. Sen levittämisen helppous, tuotteiden optimoitu ravinnekoostumus ja halpa hinta asettavat lannalle tiukan kilpailuhaasteen. Lantahuoli on tuottajille monesti pienempi huoli kuin valitsemansa elinkeinon ylläpitäminen.

Ohjauspolitiikalla on merkittävä rooli eläintilojen toimintojen suunnittelussa. Keskeinen ohjausinstrumentti on maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä. Se kannustaa erillisillä korvauksella tuottajia kohti ympäristöystävällisiä tuotantokäytäntöjä. Lannan levittämisen suhteen se asettaa rajoja kuinka paljon ravinteita tietyn tyyppisille pelloille voi levittää.6 Joissain tapauksissa tilan voi olla kannattavampaa luopua ympäristökorvauksesta. Silloin lantaa pelloillensa levittävät tilat voivat ylittää sen, mitä pidetään ympäristöllisesti kestävänä.

Siksi tarvitsemme lanta-aktivismia. Maaseudulla tarvitaan uudentyyppisiä liiketoimintamalleja. Biokaasulaitokset, lannan jatkojalostamiseen liittyvät innovaatiot ja kuljetusinfrastruktuurin kehittäminen vaativat rohkeutta rikkoa totuttuja maatilakohtaisia käytäntöjä. Lanta siis kutsuu mukaan aktiiviseen toimijuuteen muuntuakseen ylijäämästä resurssiksi. Lanta-aktiivisuuteen kannustetaan ympäristösäätelyn ulkopuoleltakin. Lanta on Sipilän hallituksen myötä rymistellyt poliittisille areenoille osana ravinteiden kierrätyksen ja biotalouden kunnianhimoisia tavoitteita. Tavoitteena on saada lanta liikkeelle ja arvokkaammaksi. Nähtäväksi jää toteutettavien toimenpiteiden todellinen vaikuttavuus.

Nähdäkseni lantaan liittyvien haasteiden poliittisessa ohjauksessa on huomio kiinnittynyt lantaylijäämän kanssa työskentelyn kehittämiseen ja lannan aiheuttamien ympäristövaikutusten hillitsemiseen. Vaikka tällaisessa lähtökohdassa on etunsa se kuitenkin vakiinnuttaa lantaylijäämän myös tulevaisuuden asiantilaksi. Voisiko syntyvän lannan määrää vähentää sekä samalla lisätä lannan hyötykäyttöä aiheuttamatta vahinkoa maaseudun elinkeinoille? Kuinka paljon eläintuotantoa on mielekästä ylläpitää erilaisin yhteiskunnallisten tuin? Johtaisivatko tukimuutokset vain eläinproteiinin lisääntyvään tuontiin, tai yhä suurempaan riippuvuuteen keinolannoitteista?

Pohtimani näkökulma on siis yksinkertainen: vähemmän eläintuotantoa, vähemmän lantaylijäämää. Näen, että tällainen keskustelunavaus ja aktiivisuus lantaylijäämän kanssa toimimiseksi olisivat omiaan uudelle Eläinoikeuspuolueelle.

Tutkijatohtori Niko Humalisto, Itä-Suomen Yliopisto

1 Lannasta ja sen määristä löytyy kattavat tietopaketit Järkilanta hankkeen sivuilta.  http://www.jarki.fi/fi/isku/ongelma-tai-aarre
2 Katso lisää lannan ravinteista Luostarninen et al., 2016: Suomen Normilanta. Loppuraportti 2016.
3 Baltic Sea Action Group, 2014: Järki Lanta http://jarki.fi/sites/default/files/jarki_lanta_tulosraportti.pdf
4 Maatalouden vaikutuksista Itämereen voi lukea laajemmin HELCOM, 2011: Fifth Baltic Sea Pollution Load Compilation (PLC-5). Baltic Sea Environment Proceedings No. 128. http://www.helcom.fi/Lists/Publications/BSEP128.pdf
5 Riiko, K., 2014. Lannan käytön taloudelliset tekijät Järki Lanta -hankkeessa. BSAG 11/2014.
6 Ympäristökorvausjärjestelmän sisältöön voi kätevimmin tutustua Maaseutuviraston kotisivuilla: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/ymparistokorvaus.aspx

 

 

Filed Under: Vieraskynä Tagged With: eläinmaatalous, EOP, Itämeri-laskuri, Kimmo Tiilikainen, lanta, ravinnehuuhtouma, rehevöityminen, resurssitehokkuus, ympäristökorvausjärjestelmä

Primary Sidebar

Etsi blogista

Viimeisimmät

  • Koiralähtöisyys ja positiivinen vahvistaminen
  • Eläinoikeuspuolue on julkaissut kuntavaaliohjelmansa
  • PAREMPI ELÄIMILLEKÖ?
  • Eläinoikeuspuolueen tulevaisuusohjelma on julkaistu
  • ELÄINOIKEUSPUOLUEEN TULEVAISUUSOHJELMA

Facebook

13 tuntia sitten

Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelman viimeinen osio keskittyy palveluihin. Eläinoikeuspuolueen kunnallispolitiikan tavoite on talouskasvun sijaan kasvattaa hyvinvointia ja elämän mielekkyyden kokemusta. Terveyden edistämisessä keskitytään oirekeskeisyyden sijaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisevään työhön, kuten lastensuojeluun sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin osoitetaan resursseja. Kuntien tulee panostaa maksuttomiin tiloihin ja paikkoihin, joissa liikuntaa ja taidetta voi harrastaa ja kokeilla uusia lajejamatalalla kynnyksellä. Lisäämällä kuntalaisen mahdollisuuksia liikuntaan, voidaan vähentää liikkumattomuudesta johtuvia kustannuksia kuntataloudelle. Kuntien tulee tarjota tiloja ja rakennuksia, joissa omaehtoinen oppiminen, tavaroiden kunnostaminen, tiedon ja tavaran jakaminen sekä yhteisöllisyys jaosallisuus mahdollistuvat. Kirjoistojen lähipalveluista pidetään kiinni. Kuntien tehtävä on kehittää taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä sekä parantaa niiden saatavuutta. Kuntien tulee edistää kuntalaisten oman kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia, kehittää taide- ja kulttuurikasvatusta sekä kulttuureiden moninaisuutta ja tasa-arvoa. ... Lue lisääSee Less
Näytä facebookissa

2 päivää sitten

Eläinoikeuspuolueen lohjalainen kuntavaaliehdokas Pauliina Laurila kirjoittaa blogissamme koiralähtöisyydestä. Laurila on eläinten käyttäytymistä opiskellut (BSc in Animal Behaviour & Ecology) ongelmakoirakouluttaja ja käytösneuvoja. "Kouluttajana ja koiraihmisenä toivon, että vihdoin toteutuisi kaikenkattava murros, eli että koiralähtöisyys astuisi jokaiseen koiralliseen kotiin. Toivon, ettei kukaan koiraihminen enää käyttäisi alistavia keinoja “ratkaisuksi” eläimen käyttäytymiseen. Toivon, että yhteiskuntana heittäisimme dominanssimyytit romukoppaan ja opettaisimme eläimiä positiivisella vahvistamisella", Laurila kirjoittaa. ... Lue lisääSee Less
Näytä facebookissa

3 päivää sitten

Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelma vuodelle 2021 ottaa huomioon kaikki kuntalaiset; kunta toimii kotipaikkana ihmisille, mutta myös muille eläimille. Kuntavaalit ovat myös eläinvaalit, mutta painaako eläinasiat äänestäjien vaakakupissa? Äänestätkö sinä puoluetta, joka edistää eläinsuojelua ja eläinoikeuksia? 🐾Meidän mielestämme nyt on eläinkunnan aika. ... Lue lisääSee Less
Näytä facebookissa

Twitter

Eläinoikeuspuolue@elainoikpuolue·
3 Mar

Kuntavaalit ovat myös #eläinvaalit, mutta painaako eläinasiat äänestäjien vaakakupissa? Äänestätkö sinä puoluetta, joka edistää eläinsuojelua ja eläinoikeuksia?🐾 #eläinkunnanaika https://animalia.fi/kuntavaalit-elainpoliittinen-puoluekysely/

Näytä Twitterissä 1367176870261850118
Eläinoikeuspuolue@elainoikpuolue·
3 Mar

Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliehdokas Pauliina Laurila kirjoittaa blogissamme koiralähtöisyydestä. "Toivon, että yhteiskuntana heittäisimme dominanssimyytit romukoppaan ja opettaisimme eläimiä positiivisella vahvistamisella", Laurila kirjoittaa. https://www.eop.fi/2021/03/03/koiralahtoisyys-ja-positiivinen-vahvistaminen/ #koirat

Näytä Twitterissä 1367133329833746440
Retweet on TwitterEläinoikeuspuolue Retweeted
Tom Pesch 😷@chest_mop·
3 Mar

Jos haluat toisenlaisen vision tulevaisuudesta, löydät sellaisen Eläinoikeuspuolueen sivuilta:
https://www.eop.fi/2020/09/29/elainoikeuspuolueen-tulevaisuusohjelma-on-julkaistu/

Näytä Twitterissä 1367089900588326912

Instagram @elainoikeuspuolue

Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelman viimeinen Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelman viimeinen osio keskittyy palveluihin. 

Eläinoikeuspuolueen kunnallispolitiikan tavoite on talouskasvun sijaan kasvattaa hyvinvointia ja elämän mielekkyyden kokemusta. Terveyden edistämisessä keskitytään oirekeskeisyyden sijaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisevään työhön, kuten lastensuojeluun sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin osoitetaan resursseja. 

Kuntien tulee panostaa maksuttomiin tiloihin ja paikkoihin, joissa liikuntaa ja taidetta voi harrastaa ja kokeilla uusia lajeja matalalla kynnyksellä. Lisäämällä kuntalaisen mahdollisuuksia liikuntaan, voidaan vähentää liikkumattomuudesta johtuvia kustannuksia kuntataloudelle. Kuntien tulee tarjota tiloja ja rakennuksia, joissa omaehtoinen oppiminen, tavaroiden kunnostaminen, tiedon ja tavaran jakaminen sekä yhteisöllisyys ja
osallisuus mahdollistuvat. Kirjoistojen lähipalveluista pidetään kiinni. 

Kuntien tehtävä on kehittää taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä sekä parantaa niiden saatavuutta. Kuntien tulee edistää kuntalaisten oman kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia, kehittää taide- ja kulttuurikasvatusta sekä kulttuureiden moninaisuutta ja tasa-arvoa.
Uusi paikkakunta Eläinoikeuspuolueen listoilla: I Uusi paikkakunta Eläinoikeuspuolueen listoilla: Inkoo, ja Inkoossa uusi ehdokas Kari Niinisalo. 🌞

Vielä ehdit eläintenedustajaksi – ota heti yhteyttä, mikäli kuntavaaliehdokkuus kiinnostaa! Saat tukea etänä muilta ehdokkailta ja puoluehallitukselta, vaikka olisitkin paikkakuntasi ainoa ehdokas. Rohkeasti mukaan! 🐾
Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelma vuodelle 20 Eläinoikeuspuolueen kuntavaaliohjelma vuodelle 2021 ottaa huomioon kaikki kuntalaiset; kunta toimii kotipaikkana ihmisille, mutta myös muille eläimille. 🐾

Kuntien tulee huomioida kaupunki- ja tilasuunnittelussa ihmisten oikeus esteettömään ympäristöön ja palveluihin. 

Rakentamisessa on huomioitava entistä paremmin sekä lemmikkieläinten että ihmisten läheisyyteen sopeutuneiden luonnoneläinten tarpeet. Linnuille ja muille kaupunkieläimille osoitetaan tiloja ja pesimismahdollisuuksia. 

Liikenteestä tehdään turvallisempaa niin ihmisille kuin muille eläimillekin rakentamalla tiealueiden poikki kulkevia vihersiltoja ja pieneläinputkia.
Pölyttäjien pelastamiseksi tulee tehdä tietoist Pölyttäjien pelastamiseksi tulee tehdä tietoista pölyttäjäpolitiikkaa. Luonnonmukaista viljelyä on lisättävä, reuna-alueita ja suojavyöhykkeitä perustettava, kukkivia puita kasvatettava ja pölyttäjiin liittyvää vaikuttavuustutkimusta lisättävä. Kunnissa kartoitetaan alueita, joiden niittoväliä pystytään harventamaan. Pientareita levennetään paitsi pölyttäjien myös muiden eläinten ja monimuotoisuuden lisäämisen vuoksi.

Valosaasteen aiheuttamat ympäristöhaitat kasveille, hyönteisille ja muille eläimille on otettava kunnissa vakavasti. Kuntien liikennevalaistuksessa, kaupunki- ja aluesuunnittelussa ja viheralueiden hoidossa minimoidaan valosaasteen kertyminen. Tämä voidaan tehdä lisäämällä valosaasteen vähentäminen kuntien ympäristönsuojelumääräyksiin. Keinovalon vähentämisen suunnitelmat aloitetaan heti valtuuston toimintakauden alussa sekä ihmisten että luonnonvaraisten eläinten valo- ja pimeärytmin häiriintymisen korjaamiseksi. 

Kuntien tulee kyetä yhteistyöhön yli kuntarajojen, ei ainoastaan maakunnan tai valtakunnan tasolla, vaan niiden tulee toimia esimerkkeinä. Tavoitteenamme on tehdä Suomen kunnista ihmis- ja eläinoikeudet huomioivia edelläkävijöitä. Muutos parempaan huomiseen saavutetaan paikallisilla ratkaisuilla.

Footer

EOP

Yhteystiedot

ELÄINOIKEUSPUOLUE RP
PL 241, 00101 HELSINKI

INFO@EOP.FI
+358 44 2577 288

TILINRO: FI78 5723 0220 3875 54

Sosiaalinen media

/Elainoikeuspuolue »

@elainoikpuolue »

@elainoikeuspuolue »

Copyright ©2021 · Eläinoikeuspuolue - All Rights Reserved
Made in Stoked Creative