Thor-Fredric Karlssonin mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa 24.3.2017 ”Kasvisruokabuumi perustuu vääriin olettamuksiin” yksinkertaistaa lihantuotannon ongelmia. Karlssonin väitteet perustuvat harhaanjohtaviin lähteisiin. Esimerkiksi viite Salatinin TedTalkista perustuu valikoivien faktojen käyttöön. Esitelmän ydinsanoman mukaan laidun toimii ikään kuin itsestään ilman kemikaaleja ja lannoitteita. Väitteen perustelut ontuvat. Vastaava analogia tähän olisi, että ottaisin pankista lainaa ja laittaisin rahat säästötilille kasvamaan korkoa. Pääoman tuottaessa korkoa voisin uskotella itselleni, että tässähän rikastuu. Jossain vaiheessa laina kuitenkin täytyy maksaa takaisin – korkojen kera.
Karlssonin mukaan ei voida väittää, että lehmät ja muut märehtijät olisivat aiheuttaneet ilmaston lämpenemistä. On totta, että laitumella kasvava ruoho sitoo tehokkaasti hiilidioksidia. Ydinongelmana kuitenkin on metsän muuttaminen laidunmaaksi. Metsiin on sitoutunut valtavasti hiilidioksidia, joka vapautuu välittömästi ilmakehään, kun puut käytetään polttoaineena. Myös puiden juuret alkavat lahota, jolloin niiden sisältämä hiili alkaa vapautua ilmakehään lahotuksen seurauksena. Voidaan siis väittää, että metsien muuttaminen laitumeksi kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Karlssonin mukaan ruohon juurten sisältämä hiili muuttuu mullaksi, kun ruoho niitetään tai eläimet syövät sen. Väite on harhaanjohtava. Kaikki helposti hajotettava aines, kuten kasvisolun sokerit ja proteiinit, käytetään mikrobien elintoimintoihin. Näiden elintoimintojen vaikutuksesta ilmakehään vapautuu hiilidioksidia. Ainoastaan heikosti hajoava aines, kuten ligniini, säilyy maassa pidempään.
Väite siitä, että viiden miljardin hehtaarin maa-alueiden muuttaminen laidunmaaksi poistaisi ylimääräisen hiilidioksidin ilmakehästä muutamassa vuodessa, on täysin absurdi. Mistä maa-alueista on kyse? Eikö näillä alueilla ole tällä hetkellä hiiltä sitovia kasveja? Poistuisiko alueelta hiiltä muutoksen yhteydessä? Mikä olisi nettovaikutus? Se, että puut eivät sitoisi hiilidioksidia ”maahan”, on virheellinen väite. Puiden biomassasta huomattava osa on juuristossa. Lahoavat puut kyllä vapauttavat sidotun hiilen ilmakehään, mutta ligniini, jota puiden solurakenteissa on paljon, hajoaa erittäin hitaasti.
Kirjoittaja väittää, että laidun on ylivertainen hiilinielu intensiiviseen kasvinviljelyyn verrattuna. Kasvintuotannossakin käytetään kemikaaleja kasvinsuojelua varten ja lannoitteita, mutta eikö laitumia tarvitse lannoittaa? Mistä laidun saisi ravinteet, jotka tulevat sieltä pois maidon ja lihan mukana? Jokainen kemian perusteet ymmärtävä tietää, ettei ole olemassa laidunta, joka ei tarvitsisi ihmisen lisäämää lannoitetta pitkällä aikavälillä.
Eläintuotannossa syntyvän lannan käyttö metaanin tuotannossa on myös ongelma. Asiasta voi tiedustella keneltä tahansa biokaasulaitoksen ylläpitäjältä. Paljonko laitoksen rakentaminen ja ylläpito maksaa? Mitä jää viivan alle? Kävin itse biokaasulaitoksella, jonka rakentaminen oli maksanut 1,5 miljoonaa euroa. Laitos tuotti nykyisillä sähkön hinnoilla parikymmentä euroa päivässä. Jos päälle lisätään lantakuljetusten hinta maatilalta laitokselle, ovat laitokset raskaasti tappiollisia. Metaanin tuotto lannasta kierrättää ongelmaa, ei ratkaise sitä. Lanta on eläintuotantoon erikoistuneilla tiloilla jäte, jonka ongelmia häivytetään viherpesulla.
Ylläpidämme laitumilla hyötysuhteeltaan surkeita olentoja samalla, kun ruoantuotannon pitäisi tehostua. Ihmiskunnan jatkaessa kasvuaan lähitulevaisuudessa jokaista peltosenttiä tarvitaan tehokkaaseen ruoantuotantoon. Kasvisruokabuumissa on nostetta, koska se perustuu faktoihin.
Sampo Muranen
maataloustieteiden opiskelija
Helsingin yliopisto
