Kirjailija Risto Isomäki kävi Porvoon Vegaaniliiton kutsumana Porvoon kirjastossa 22.3.2017 luennoimassa eläintuotannon ympäristövaikutuksista. Meat, milk and climate -kirjassaan (Into, 2016) Isomäki käsittelee lihan ja eläinperäisten tuotteiden vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen. Luennolla hän käsitteli myös muita karjatalouteen liittyviä ympäristöongelmia. Ongelmien lista on synkkä, mutta tunnelin päässä voi nähdä valoa. Positiivisia asioita ovat esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian lisääntyneet investoinnit ja kasvissyöjien määrän kasvu. Isomäki sanoo, että ihmiskunnan pitää voittaa yksi ratkaiseva taistelu, jotta tunnelin päässä pilkottava valo voisi kirkastua. Meidän on pakko muuttaa ruokailutottumuksiamme.
Se, kuinka suuri osa päästöistä on peräisin eläintuotannosta, vaihtelee laskutavan mukaan. Eläintuotanto tuottaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan noin 18 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Isomäen mukaan todellinen luku suurempi, sillä FAO:n laskuissa ei ole huomioitu eräitä päästölähteitä. Näitä ovat tekoaltaiden, järvien, jokien ja matalien merien rehevöitymisestä johtuvat metaani- ja typpioksiduulipäästöt sekä laidunmaiden ja laitumina käytettyjen metsien ilmaan vapauttama hiilidioksidi. Laskelmiin on sisällytetty “luonnollisia” päästöjä, vaikka osa niistäkin on maatalouden aiheuttaman rehevöitymisen syytä.
Jos todella haluamme torjua katastrofaaliset ilmastonmuutoksen vaikutukset ja muut lihantuotannon aiheuttamat ympäristöongelmat, meidän on pakko siirtyä kasvispainotteiseen ruokavalioon – ja nopeasti. Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen saa aikaan kaksinkertaisen hyödyn: Ensinnäkin se vähentää suoraan päästöjä. Toiseksi se vapauttaa maapinta-alaa muuhun käyttöön. Pinta-alaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi talous- ja suojelumetsinä sekä muussa maatalouskäytössä. Puita voitaisiin myös kasvattaa takaisin ja metsäalueita yhtenäistää. Näin palautettaisiin elinympäristöjä takaisin muiden lajien käyttöön. Lähes kolmannes maapallon jäättömästä maapinta-alasta käytetään tällä hetkellä eläinmaatalouden tarpeisiin.
LIHANTUOTANNON MONIAALLE HAAROVA ONGELMALLISUUS
Lihankulutuksen vähentämisellä on ratkaiseva merkitys monissa elintärkeissä kysymyksissä. Lihantuotanto kytkeytyy moniin ongelmiin: vesien rehevöitymiseen, makean veden pulaan, maailman nälkäongelmaan, antibioottiresistenssiin, uusiin influenssaepidemioihin sekä luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja lajien sukupuuttoihin. Antibioottiresistenssi on Isomäen mukaan ihmisen irrationaalisen käyttäytymisen syytä; se on järjettömin aikaansaannoksemme ydinaseiden ohella. Monet näistä ovat globaaleja ongelmia, mutta emme voi Suomessa sulkea silmiämme ja kuvitella olevamme maailmasta erillisiä.
Muun muassa pohjavesialtaiden litistyminen liiallisen vedenkäytön seurauksena on peruuttamatonta. Ongelmat ovat vakavia, mutta silti jotkut valtiot puhuvat yhä lihantuotannon lisäämisestä. Isomäki kertoo kuitenkin yhdestä yllättävästä positiivisesta uutisesta: Kiinan hallitus on esittänyt lihankulutuksen puolittamisen tavoitteen. Päätöksen taustalla on muun muassa ymmärrys eläintuotannon käyttämän veden määrän kestämättömästä käytöstä. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti makeasta vedestä käytetään noin neljäsosa eläinmaatalouteen, Kiinassa maan omasta makean veden varannosta jopa 50 %. Kiinan päätös on tärkeä, sillä maassa kulutetaan noin kolmasosa maailman lihasta.
Miksi EU:ssa ei ole jo vilkkaasti suunniteltu vastaavaa lihankulutuksen vähentämistä? Sen sijaan EU ja Suomi pyrkivät kasvattamaan liha- ja maitotuotteiden vientiä Kiinaan. Samaan aikaan, kun Kiina pyrkii vähentämään kotimaista lihantuotantoaan ympäristösyistä, suomalainen Atria yrittää avata sianlihan kauppaa Kiinaan. Tähän mennessä Atria on vienyt maahan testieränä noin kolme miljoonaa kiloa sianlihaa. Suomalainen eläintuotanto pyrkiikin avaamaan markkinoita Aasiaan, sillä kotimainen tuotanto ei ole kannattavaa. Esimerkiksi sianlihaa on jo hävitetty polttamalla sen ylituotannon takia ja eläinten kasvatusoloja huononnetaan tuottavuuden lisäämiseksi.
Miksi Suomi haluaa edistää lihansyöntikulttuuria Aasiassa? Lihanormin sijaan Suomen vientivalttina voisivat olla ympäristöystävälliset innovaatiot kuten cleantech, jonka tyyppisellä osaamisella esimerkiksi Kiinan ja Intian kaltaisissa maassa on jo suurta kysyntää. Ympäristöteknologiamarkkinoiden arvoidaankin kaksin-tai kolmikertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.
KOHTI LIHANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISTÄ JA HYVIÄ MUUTOKSIA
Ongelmia ei voi ulkoistaa Suomesta, sillä suomalainen tuotantoeläin käyttää ulkomaista rehua ja aiheuttaa päästöjä, vaikka makeasta vedestä meillä ei pulaa olekaan. Tuontirehun takia suomalainenkin tuotantoeläin on ongelma vesivarantojen suhteen siellä, missä puhtaasta vedestä on jo pula. Lähes puolet suomalaisten vesijalanjäljestä jääkin ulkomaille.
Suomalaiset kertovat tuoreimmassa Eurobarometrissa haluavansa eläinten hyvää kohtelua. Kahdenkymmenen vuoden aikana ihmisten asenteissa on tapahtunut selvä muutos parempaan päin, mutta kulutuskäyttäytymisessä nämä asenteet eivät vielä riittävästi näy. Eräs positiivinen askel olisi kuntien tasolla tehtävä lihankulutuksen ja hävikin radikaali vähentäminen.
Isomäki tietää, että välttämätön muutos tulee olemaan tuottajille tuskallinen. Tällä hetkellä tuottajat tuntuvat linnoittautuvan poteroihinsa puolustusasemiin, ja eteenpäin suuntautuva dialogi tuntuu mahdottomalta. Tuottajille voidaan kuitenkin murrosvaiheen aikana antaa helpottavia tukia. Tuottajien olisi hyvä muistaa, että kasviperäinenkin maataloustuotanto on työllistävää, ja sen avulla voidaan nostaa suomalaisen ruoan omavaraisuusastetta. Muutokseen sisältyy myös positiivisia mahdollisuuksia. Hyvät muutokset eivät tapahdu itsestään. Tarvitsemme ihmisiä, jotka puhuvat näistä asioista ja tekevät hyviä aloitteita.
Ympäristöongelmat ovat globaaleja, mutta ratkaisut paikallisia.
Tiina Ollila
suomen kielen opiskelija
Lotte Suveri
maantieteen opiskelija
LÄHTEET
Aalto.fi 2014: Ruokavalion muutos saattaa ratkaista vesipulan.
Arjen Y. Hoekstra. 2012: The hidden water resource use behinf meat and dairy. http://waterfootprint.org/media/downloads/Hoekstra-2012-Water-Meat-Dairy.pdf
Ilmasto-opas: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio
Eurobarometri: http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/kvdata/eb.html
Isomäki, Risto 2016: Meat, milk and climate. Helsinki: Into Kustannus.
MTV 22.03.2017: Suomalaisetkin pahentavat maailman vesipulaa – näin paljon vesijalanjälkemme on päivässä. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vetta-ei-ole-loputtomasti-suomalaisetkin-pahentavat-maailman-vesipulaa-puolet-vesijalanjaljesta-jaa-ulkomaille/6359680 Luettu 25.3.2017.
MTV. 25.09.2015: MT: Sianlihasta ylitarjontaa – HK hävittää syötäväksi kelpaavaa lihaa polttamalla.
YLE 19.03.2017: Hallitus perui possuille luvatut – pienentää sikaloiden tilavaatimuksia.
