Maa- ja metsätalousministeriön kaikessa hiljaisuudessa parhaimpaan loma-aikaan liikkeelle laskema lausuntopyyntö eläinsuojelusäädösten noudattamatta jättämisen seuraamusten lievennyksestä on jälleen uusi osoitus siitä, miten vähän eläinten hyvinvointi kiinnostaa hallitusta.
MMM:n lausuntopyyntö esittelee muutosehdotuksen, joka toteutuessaan tekisi tyhjäksi kansalliset eläinsuojelusäädökset. Asetusluonnoksen mukaan jatkossa EU:n minimivaatimukset ylittävien eläinsuojeluvaatimusten tai eläintenpitosäädöksien rikkomisesta ei enää seuraisi täysimääräisten rahallisten tukien menettämisuhkaa. Jatkossa jopa 20 prosentin poikkeamat Suomen laissa määrätyistä vähimmäistilavaatimuksista olisivat hyväksyttäviä. Hallituksen kielellä tämä on osa kansallisia norminpurkutalkoita. Tarkoituksena on kohtuullistaa viljelijöille koituvia seuraamuksia. (1)
Kaikki viimeaikaiset kyselytutkimukset osoittavat, että suomalaiset haluavat ja edellyttävät entistä parempaa tuotantoeläinten hyvinvointia ja sen valvontaa. Hallituksen esitys sen sijaan jatkaa koko vaalikauden ajan tutuksi käynyttä linjaa, jossa eläinsuojelu ja eläinten hyvinvointi ovat läsnä vain juhlapuheissa – jos niissäkään –, eivät käytännön teoissa. Katteettomat puheet Suomesta eläintenpidon mallimaana kaikuvat yhä ontompina; Sipilän hallitushan on jo aikaisemmin muun muassa lopettanut turkisasetuksen valmistelun ja eläinsuojeluasiamiehen tuoreen viran. Valvontaeläinlääkäreiden mielestä nyt voimassa oleva eläinsuojelulainsäädäntö ei lähde eläinten fysiologisista tarpeista, vaan pikemminkin siitä, ”miten paljon tarpeista voi nipistää”. (2) Hallitus jatkaa tällä tutuksi tulleella linjalla.
Eviran valvontatilastot kertovat karua kieltä: otannalla tarkastetuista eläintuotantotiloista neljännes rikkoo eläinsuojelulain vähimmäissäädöksiä – siis minimivaatimuksia. Esityksen mukainen lievennys säädöksien rikkomisen seuraamuksiin ei tule parantamaan tilannetta. Todennäköisesti vaikutus on päinvastainen. Asetusluonnoksen todennäköinen vaikutus olisi paitsi yleisen lainkuuliaisuuden rapautuminen, myös katastrofaalinen heikennys jo nyt kaikkein huonoimmassa asemassa olevien yhteiskuntamme jäsenten, tuotantoeläinten, oloihin. Valvonnassa on rutkasti puutteita jo nytkin: Eläinsuojelulaki on määrännyt naudoille jaloittelumahdollisuuden kesäisin jo yli kymmenen vuoden ajan. Silti monet lehmät elävät yhä vuoden ympäri ulkoilematta. Velvoite on tehoton, koska sen rikkomisesta ei seuraa mitään, ja laiduntamista ei pystytä käytännössä valvomaan. (3, 4)
Eläinoikeuspuolue katsoo, ettei Suomella sivistysmaana ole missään olosuhteissa varaa tehdä ainuttakaan de facto -heikennystä eläinten hyvinvoinnin tai eläinsuojelun tasoon ja edellyttää, että asetusluonnos ja muut ehdotuksessa esitellyt muutokset jätetään toteuttamatta.
Eläinoikeuspuolueen hallitus
(1) http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tuettavien-lypsy-ja-lihakarjanavetoiden-mitoitusmaarayksia-tarkennettu-ja-yksinkertaistettu & http://mmm.fi/documents/1410837/1917343/060717_lausuntopyynt%C3%B6.pdf/8c82bfd6-69a8-4701-9533-2e54bed6359f
(2) https://yle.fi/uutiset/3-8665674
(3) https://yle.fi/uutiset/3-9734557
(4) https://yle.fi/uutiset/3-8665674
