This post is also available in: English Svenska
Joulukuussa 2017 jätetty eläinlakiesitys on ristiriitainen ja lajeja eriarvoistava. Lakiesityksen muutokset eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ovat vaikutuksiltaan valtaosin marginaalisia, tulkinnanvaraisia tai koskevat vain rajattua määrää eläimiä. Eläinoikeuspuolue vaatii yhdessä eläinoikeus- ja -suojelujärjestöjen kanssa, että se palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Eläinsuojelulain uudistuksessa on nykyisessä muodossaan kuunneltu lähinnä vain hallitusta lähellä olevia eturyhmiä ja tuottajia, ei eläinsuojelu- ja -oikeusjärjestöjä tai kansalaisten toiveita. Eläinten hyvinvoinnin sijaan lakiesitystä määrittävät hallitusohjelman linjauksen mukaiset kustannusrajoitteet ja eläintuotannolliset tavoitteet. Esityksessä ei toisaalta tehdä myöskään ajankohtaisia muutoksia, jotka olisivat kustannusneutraaleja, kuten eläimen itseisarvon kirjaaminen lakipykäliin. Ristiriita lakiluonnoksen muotoilun ja eläinsuojelu- ja -oikeustoimijoiden näkökantojen välillä on selkeästi arvoperustainen.
Lain valmistelussa keskeiset periaatteet, kuten eläinten kunnioittaminen ja hyvinvointi näkyvät lakiesityksessä sanaston tasolla. Eläinten hyvä kohtelu ei lisäänny sillä, että lakiin kirjoitetaan sana ‘hyvinvointi’. Monet eläinlakiehdotuksen hyvistä uudistuksista ovat marginaalisia, kuten hevosten pilttuukielto viiden vuoden siirtymäajalla; tämä koskee valtakunnallisesti ainoastaan kuutta tallia. Lakiehdotukseen kirjattu uusi kielto vaarantaa tarpeettomasti eläinten hyvinvointia kuulostaa myös hienolta, mutta on konkretian puuttuessa kuitenkin käytäntöön sovellettuna vaikealta tulkita ja valvoa.
Lakiesitys ei tuo parannuksia siihen, että tuotantoeläimet nähdään edelleen hyväksikäytettävänä massana, jonka hyvinvointi tarkoittaa lähinnä minimitasoista huolenpitoa ja fyysisen terveyden korostamista kokonaisvaltaisuuden tai elämän arvokkuuden ehdoilla. Tiivistetysti: tuotantoeläimet saavat kärsiä, koska tietyt tuotantotiloihin ja -tapoihin liittyvät epäeettiset käytännöt halutaan sallia myös jatkossa. Myös ihmisen toiminnasta luonnonvaraisille eläimille aiheutuvien ongelmien suhteen lakiesitys jää vajavaiseksi, eikä se missään muodossa takaa, että sairastunut tai loukkaantunut eläin saa lakiin kirjatun auttamisvelvollisuuden edellyttämää apua.
TIETYT LAJIT VAPAUTETAAN KYTKETTYNÄ PITÄMISESTÄ, TIETTYJÄ EI
Eläinten hoitoa linjaavan pykälän perusteluissa todetaan: “Hoitoon kuuluu eläimen fyysisistä tarpeista huolehtimisen lisäksi myös eläimen henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. – – Uutta olisi vaatimus siitä, että eläimellä tulisi olla mahdollisuus toteuttaa tiettyjä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.” Miten henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy siinä, ettei lakiesityksessä puututa siihen, että lypsylehmät pidetään parsissa, broilerit kärsivät jalostuksesta ja turkistarhatut yksilöt häkkielämästä? Miten tämä uusi vaatimus olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisesta suhteutuu esimerkiksi yllä mainittujen eläinlajien kohdalla? Minkä arvoinen on laki, joka ei itsekään toteuta omia periaatteellisia vaatimuksiaan? On erikoista, että jo nykyisen lain mukaan viranomaisilla on ollut mahdollisuus puuttua jalostukseen, mutta jättikettujen, broilerien ja koirien jalostukseen ei silti ole puututtu.
EOP haluaa tuoda esiin, että tällainen eriarvoinen lajiin perustuva syrjintä on spesismiä eli lajisortoa. Tietyt eläinlajit vapautetaan kytkettynä pitämisestä, tiettyjä ei. Lisäksi esimerkiksi tiineytyshäkkien siirtymäajassa näkyy selkeästi tuottajien painostuksen vaikutus, sillä siirtymäaika on todella pitkä, vaikka samassa ajassa voitaisiin kieltää myös emakkohäkit. Pelkästään lain hengen ja periaatteiden toteuttaminen tarkoittaisi sitä, että muun muassa porsitushäkit on kirjattava kiellettäviksi. Eläinoikeuspuolue edellyttää, että uudessa eläinlaissa säädetään parsinavetoista luopumisesta siirtymäajalla ja edellytetään taloudellisesti tuettua siirtymistä pihattonavetoihin, joissa lehmät saavat liikkua vapaasti laumassa. Lisäksi pihattolehmille pitäisi laissa turvata mahdollisuus oikeaan laiduntamiseen kesäkaudella.
Eläinoikeuspuolueen näkökulmasta broilerien jalostus ja elinolosuhteet ovat täysin kestämättömällä pohjalla ja broilerien jalostus ja pitäminen tuotannossa tulisi kieltää. On erikoista, että jo nykyisen lain mukaan viranomaisilla on ollut mahdollisuus puuttua jalostukseen, mutta jättikettujen, broilerien ja koirien jalostukseen ei silti ole puututtu.
Turkistarhausta ei voi perustella millään argumentaatiota kestävällä tavalla. Lakiesityksessä todetaan, että eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja että eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon fyysiset ja henkiset käyttäytymistarpeet. Tästä huolimatta turkistarhauksen asemaa laillisena elinkeinona ei esityksessä kyseenalaisteta. Turkistarhaus on perustellusti lain kirjaimen vastainen elinkeino. Eläinoikeuspuolue katsookin, että turkistarhaus on yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti kiellettävä välittömästi.
Edellä mainitun lisäksi kaikki häkki- ja ritiläpohjaiset eläinten pitopaikat tulee laissa kieltää. Pito-olosuhteissa tulee myös velvoittaa ottamaan huomioon jokaisen eläinlajin lajityypilliset käyttäytymistarpeet, kuten pesänrakennusvietti, tarve elää laumassa tai yksin, eläimen luontainen vuorokausirytmi ja niin edelleen. Jokaisella pidettävällä eläinyksilöllä tulee olla mahdollisuus toteuttaa näitä tarpeita samanaikaisesti.
KAIKKIIN TEURASTAMOIHIN PAKOLLINEN KAMERAVALVONTA – EI VAIN TIETTYIHIN KOHTEISIIN
Eläinten lopetus viihdetarkoituksessa tai kulttuurikokemuksena kiellettäisiin, mutta perinteistä metsästystä tai kalastusta ei pidettäisi säännöksessä kiellettynä toimintana. Eläinoikeuspuolue haluaa vähintäänkin viihdetarkoitukselle tarkemmat perustelut: mitkä perustelut erottelevat riittävän yksiselitteisesti ‘viihteen’ ja ‘perinteisen metsästyksen’? Ehdotamme, että pykälässä kielletään muu kuin välittömään ravinnonhankintaan liittyvä metsästys ja kalastus.
“Pykälän 1 momentin mukaan eläinten lopetus viihdetarkoituksessa kiellettäisiin. Säännös olisi uusi ja se liittyisi lain tarkoitukseen lisätä eläinten kunnioitusta itseisarvoisina olentoina.” Asian kirjaaminen lakiin on toki käypä ajatus, mutta se myös paljastaa jotain järkyttävää kollektiivisesta eläinsuhteestamme: olemmeko todella tilanteessa, jossa viihteellisen tai kulttuurikokemuksellisen kuoleman kieltäminen on tapa, jolla muiden eläinten itseisarvoa parhaiten kunnioitetaan?
Uudistuksen tavoitteena on mm. lain uudistaminen eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi. Valvonnan toteutuminen, onnistuminen ja kattavuus onkin yksi tärkeimpiä kysymyksiä lain tultua voimaan. Tiedämme hyvin, että nykyisenkään eläinsuojelulain noudattamista ei pystytä riittävässä määrin valvomaan; mitä hyötyä on parannuksista, mikäli niitä ei voida valvoa?
Uusi laki mahdollistaisi eläinsuojeluviranomaisille teurastamoiden tallentavan kameravalvonnan, mutta se koskisi vain Elintarviketurvallisuusviraston valitsemien kohteiden videovalvontaa Elintarviketurvallisuusviraston vaatimuksesta. Eläinoikeuspuolueen kanta on, että kaikkiin teurastamoihin velvoitetaan asennettavaksi pakollinen kameravalvonta, jonka tallentaman materiaalin tulee olla julkista ja todistekelpoista mahdollisissa oikeudenkäynneissä, ja jota valvontaviranomaisten tulee tarkkailla säännöllisesti. Esityksen mukaisessa muotoilussa on ilmiselvä vaara siihen, että käytännössä kameravalvontaa ei tulla pitämään tarpeellisena. Teurastamoiden pakollinen kameravalvonta on näin ollen myös valvonnan tehokkuuden kannalta selkeämpi muotoilu.
ELÄINASIAVALTUUTETUN VIRKA ON PERUSTETTAVA NYT
Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin määräaikaisena elokuussa 2013, mutta lakkautettiin jo 2,5 vuoden päästä. Eläinoikeuspuolue katsoo, että eläinkysymykset ovat laajempia kuin pelkästään eläinsuojeluun liittyvät käytännön asiat, ja siksi olisi loogista, että eläinten asioiden parantajana ja edistäjänä toimisi eläinasiavaltuutettu. Termi olisi sekä viranhaltijan tehtäväkenttää paremmin kuvaava että sukupuolineutraali ammattinimike. Toimen vastuualueena olisi yleisellä tasolla eläinten hyvinvoinnin parantaminen eri yhteistyötahojen kanssa. Edellytämme, että valtakunnallisen eläinasiavaltuutetun viran perustamista ja siitä säätämistä selvitetään lain uudistuksen yhteydessä kuten alun perin oli tarkoitus.
Suomi ei tällä hetkellä millään objektiivisilla mittareilla lukeudu eläinsuojelun kärkimaihin. Eläinoikeuspuolueen lähtökohta on, että yksityiskohtaisten tiettyyn eläinten käyttötarkoitukseen sidottujen säännösten avulla ei saa alittaa eläinsuojelulain asettamia vähimmäisvaatimuksia, minkä lisäksi eläinlain säännöksiä tulee noudattaa myös mahdollisissa ristiriitatapauksissa.
Tämän lisäksi eläinten rooleista ja niitä koskevista toimenpiteistä on käytettävä lainsäädännössä ja muussa hallinnossa läpinäkyvää kieltä. Asioista on puhuttava oikeilla termeillä, eli on käytettävä sanastoa, joka ei aiheuta vääriä mielikuvia, vaan tuo lainsäätäjille, viranhaltijoille ja kansalaisille esille eläimen todellisen roolin toimijana tai toimenpiteen kohteena.
ELÄINTEN HYVINVOINNIN LAKI EI OLE NIMENSÄ VEROINEN
Eläinoikeuspuolue katsoo, että eläinten hyvinvoinnin parantamisen ei pitäisi olla eläinten hyvinvointia valvovan lain kontekstissa statussymboli ja kilpailuvaltti, vaan yhteiskunnan oikeudenmukaisen kehityksen luonnollinen osa.
Kantamme on, että uuden lain nimeksi pitäisi tulla eläinlaki. Ehdotetussa muodossaan ‘laki eläinten hyvinvoinnista’ tai ‘eläinten hyvinvointilaki’ otsikkoon sisällytetään tarpeettomia sivumerkityksiä ja ohjataan sen tulkintaa. Lain ei kuitenkaan pitäisi otsikkotasollakaan sisältää hyvinvointipesua vaan kuvata asiaa kuten se on.
Eläinoikeuspuolue vaatii, että lakiesitys palautetaan uudelleen valmisteltavaksi aikaisemman laaja-alaisen ohjausryhmän valvonnassa. Muutoin laki on jo ilmestyessään vesitetty, kelvoton ja mielivaltaisesti tulkittavissa. Tällaisenaan se on ristiriitainen, lajeja eriarvoistava sekä lain hengen ja kirjaimen osalta vastakkainen.
Eläinoikeuspuolueen koko lausunto kaikkine yksityiskohtineen on luettavissa lausuntopalvelu.fissä.
Eläinoikeuspuolueen hallitus
Lisätietoja:
Eläinoikeuspuolueen puheenjohtaja
Santeri Pienimäki
santeri.pienimaki@eop.fi
+358 40 830 1160
Eläinoikeuspuolueen tiedottaja
Tiina Ollila
tiina.ollila@eop.fi
