Yhdistys jätti rekisteröitymishakemuksen poliittiseksi puolueeksi Oikeusministeriölle heinäkuussa 2016. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen hakemuksen 20.9.2016. Mitä kaikkea uuden puolueen rakentamiseen onkaan kuulunut kahden vuoden aikana?
Toiminta on ollut aktiivista Facebookissa, jossa on jaettu materiaalia, kuten blogitekstejä ja uutisnostoja. Verkkosivuilla on ylläpidetty blogia, johon yhdistyksen aktiiviset jäsenet ja vieraskynäilijät ovat kirjoittaneet eläinoikeus- ja kasvissyöntiaiheista. Puolueen omissa bloggauksissa on pohdittu muun muassa eläinoikeuksia humanismin, kehitysmaiden ja vapaakauppasopimusten näkökulmasta.
ELÄINOIKEUSPUOLUEEN ENSIMMÄISET KUNTAVAALIT
Suomessa pidettiin kuntavaalit keväällä 2017. Nämä olivat Eläinoikeuspuolueen ensimmäiset vaalit. Kampanjointi aloitettiin helmikuussa, ja se keskittyi Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle, joista Turku isoimman ehdokasmääränsä vuoksi keskiössä. Ehdokashankinta osoittautui haastavaksi: Suomen eläinoikeusliike on ollut vahvasti anarkistien käsissä, ja monet eläinaktivistit ovat sitoutuneet jo vihreiden toimintaan. Uuden puolueen kasvoksi ryhtyminen tuntui olevan iso henkilökohtainen panostus.
Epätyypillinen poliittinen asetelma toi kuitenkin mediahuomiota, sillä Suomessa rekisteröitiin vuosina 2016−2017 4 uutta pienpuoluetta, mikä vaati esimerkiksi Yleisradiota uudistamaan vaalikonseptiaan. Santeri Pienimäki oli Paavo Väyrysen kanssa Ajankohtaisessa kakkosessa ja Ylen pienpuoluepäivän Aamu-TV:n lähetyksessä sekä Saana-Maria Majatie perinteisessä puheenjohtajatentissä.
Vaalien ajankohta oli haastava sekä taloudellisesti että käytännöllisesti, sillä puolueella ei ollut aikaa eikä rahankeräyslupaa tarvittavan vaalibudjetin keräämiseen. Menestyneiden puolueiden tarinat osoittavatkin, että puolueen perustaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Vaalimenestyksiä harvoin tulee heti ensimmäisissä vaaleissa, vaikkei vaalijärjestelmä erityisiä lisäesteitä asettaisikaan. Eläinoikeuspuolueen viime keväinen kuntavaalitulos oli tätä taustaa vasten oikein kunnioitettava. Ehdokkaidemme läpimeno Helsingissä ja Nokialla ei ollut kaukana.
Tavoitteidemme saavuttamisen kannalta välittömiä välietappeja on kuitenkin jonoksi asti: maanlaajuisen paikallistoiminnan käynnistäminen, paikallisyhdistyksien perustaminen, toimintaa tukevan organisaatiokulttuurin jalkauttaminen, rahoituksen turvaaminen ja niin edelleen.
TAPAHTUMIA JA TELTTAILUA
Koska 2018 oli Suomessa presidentinvaalivuosi, uuden toimintavuoden päätehtäväksi määrittyi yleisen profiilin nostaminen. EOP osallistui eläinlakiuudistuksen lausuntakierrokselle, piti aiheesta lukupiiriä Tampereella ja Turussa sekä laati julkisen kysymyspatteriston eläinoikeusasioista tuleville presidentinvaaliehdokkaille. Kirjoitimme muun muassa vastineen Mikko Kärnälle, kannanoton MMM:n asetusluonnokseen ja mielipidekirjoituksen Turun Sanomiin. Käännätimme verkkosivujemme tekstejä muille kielille.
Olemme osallistuneet kahden vuoden aikana lukuisiin tapahtumiin. Kesällä 2017 järjestimme Eläinrakkauden kesä -nimisen kiertueen, jossa puolueen aktiivit kiersivät kesätapahtumia uusien tapahtumamateriaalien kanssa. Olimme mukana myös Maailma kylässä -tapahtumassa, Helsingin Pride -kulkueessa ja puistojuhlassa sekä Porvoo Pride -kulkueeseen.
EOP osallistui Animal Politics Foundationin eurovaalikokoukseen Haagissa joulukuussa 2017. Puoluetta edustivat Saana-Maria Majatie ja Asanti Owusu. Euroopan eläinpuolueet kokoontuivat myös kesällä 2018 Brysselissä ja Haagissa suunnittelemaan EU-maiden välistä yhteistyötä ja 2019 eurovaaleja. Belgiassa EU-parlamentissa edustivat hallituksen jäsenet Saana-Maria Majatie (vpj) sekä Vesa Kardin, jotka kommentoivat vierailuillaan mm. EU:n eläinpuolueiden yhteistä manifestiluonnosta. Tapahtumassa laadittu kuudentoista eläinpuolueen yhteiskirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 7.7.2018.
“Kokemukseni mukaan kahden vuoden aikana ekologinen tietoisuus on noussut selkeämmin osaksi 2010-luvun kansalaissivistystä, mutta eläinkysymyksen suhteen tilanne ei ole sama. Vaalikeskusteluun tarvitaan ilmastokysymysten lisäksi keskustelua lajiriippumattomasta oikeudenmukaisuudesta. EOP:n täytyy tehdä eläinoikeusliikkeelle se, minkä vihreät ovat tehneet ympäristöliikkeelle tähän mennessä. Vihreät on ympäristöpuolue ja tavoittelee päästöjen vähentämistä eikä eläinkysymyksen ratkaisemista, se on EOP:n tehtävä. Yhä vähemmän joudumme perustelemaan sitä, miksi puolue on olemassa. Muiden pienpuolueiden perustaminen on varmasti vaikuttanut siihen”, puolueen ensimmäinen puheenjohtaja (nykyinen varapuheenjohtaja) Saana-Maria Majatie kuvaa.
KOHTI ENSIMMÄISIÄ EDUSKUNTAVAALEJA
Eläinoikeuspuolueen kevään 2018 sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Tampereella. Kokouksessa käsiteltiin vaalien ehdokasasettelua ja kampanjastrategiaa sekä hyväksyttiin päivitetty periaateohjelma ja kokonaan uusi yhteiskuntapoliittinen ohjelma.
Yhteiskuntapoliittinen ohjelma tarkentaa puolueen tavoitteita perinteisen eläinpolitiikan ulkopuolella koulutus- ja sosiaalipolitiikasta talouspolitiikkaan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Uudistettu periaateohjelma, joka sisältää eläinpoliittiset linjaukset, sisältää nyt mm. linjauksen hyönteistuotannosta sekä puolueen täsmennetyn kannan metsästykseen ja kalastukseen.
“Manifestimme ja puolueohjelmamme mukaan olemme rakentamassa yhteiskuntaa, jossa muunlajinen yksilö ei joudu elämään ihmisen riiston kohteena: tuotantovälineenä, viihdykkeenä, ravintona tai asusteena. On itsestäänselvää, ettei tällainen visio toteudu ilman rakenteellisia muutoksia yhteiskuntaan ja elintapoihimme. Parlamentaarisen demokratian ja markkinatalouden pelisääntöjen viitekehyksessä tämä edellyttää aina myös lainsäädäntömuutoksia”, nykyinen puheenjohtajamme Santeri Pienimäki sanoo.
EOP julkisti vuosikokouksessa ensimmäiset ehdokkaansa kevään 2019 eduskuntavaaleihin.
“Järjestökenttä on tuonut eläinasiat ihmisten tietoisuuteen. Se ei valitettavasti riitä. Siksi haluan olla mukana siinä joukossa, joka vie eläinten äänen päätöksentekoon. Eläinten asiaa pitää ajaa siellä, missä päätökset tehdään. Arvot johtavat poliittisiin päätöksiin. Tällä hetkellä se tarkoittaa miljoonien eläinyksilöiden kokemaa hyväksikäyttöä ja kuolemaa. Kuluttamisvalintoihin keskittyminen ei enää riitä”, puolueen toinen varapuheenjohtaja Tiina Ollila tähdentää.
Eläinoikeuspuolue määrittelee toimintansa ja politiikkansa arvoperustaksi kestävyyden, oikeudenmukaisuuden ja elämän. Olemme yhtä aikaa sekä radikaalin muutoksen käynnistäjiä että jo vuosikymmeniä tehdyn työn jatkajia. Seuraavat eduskuntavaalit ovat erittäin merkittävät: suomalaiset voivat ensimmäistä kertaa äänestää eläinpolitiikan edustajan lainsäätäjäksi.
Kuvassa puolueen nykyinen puheenjohtaja Santeri Pienimäki, toinen varapuheenjohtaja Tiina Ollila ja 1. varapuheenjohtaja Saana-Maria Majatie.
