Vieraskynä on Eläinoikeuspuolueen verkkosivuston blogin toinen puoli, jossa julkaistaan erilaisia asiantuntijatekstejä ja kirjoituksia myös puolueen jäsenistön ulkopuolelta. Tekstit eivät välttämättä edusta puolueen virallista linjaa. Kaikki kirjoittajat ovat antaneet luvan tekstinsä julkaisuun tai uudelleenjulkaisuun.
EOP:n aktiivijäsen Essu Koskinen pohtii tässä kirjoituksessa veganismin uskonnon kaltaisia piirteitä erilaisten uskonnon määritelmien sekä ruokaan ja uskontoihin liittyvien artikkeleiden kautta.
Uskonto voi olla edelleen hyödyllinen termi, jos muistamme, että se ei välttämättä implikoi uskoa jumalaan, jumaliin tai henkiin, vaan viittaa kokemukseen pyhästä ja on siksi sukua olemisen, merkityksen ja totuuden ideoille.
Mircea Eliade
Uskontotieteilijä Jonathan Z. Smith esittää, että uskonto on aina tutkijan luomus. Tällöin uskonto on joidenkin ihmisten tekemiä asioita, jotka olemme määritelleet uskonnollisiksi ja ne eroavat jonkun toisen ryhmän tekemistä asioista. Alamme siis tarkastella jotakin asiaa uskontona, joka ilmenee ihmisten ajatuksina, tunteina ja tekoina. Emme varsinaisesti näe tai löydä uskontoa tai jumalia mistään, voimme vain tutkia ihmisten havaittavaa käyttäytymistä ja tulkita sen uskonnollisena, mikäli olemme määritelleet uskonnon käsitteelle tietyn sisällön.
Uskontoja on vaikea määritellä, eikä kaikista uskonnoista löydy samoja piirteitä. Uskontotieteilijä Ninian Smart on esittänyt seitsemän erilaista ulottuvuutta, joita yleensä löytyy jonkun verran eri uskonnoista. Nämä ulottuvuudet ovat opin ja filosofian ulottuvuus, etiikan ja säädösten ulottuvuus, kertomusten ja myyttien ulottuvuus, käytännön ja rituaalien ulottuvuus, materiaalinen ulottuvuus, kokemuksen ja tunteen ulottuvuus sekä yhteisöjen ja instituutioiden ulottuvuus.
Uskonto käsitteenä on monimerkityksinen ja ”kelluva” samalla tavalla, kuten esimerkiksi kulttuuri tai taide. Voidaan ajatella, että uskonto on teorialatautunut käsite, jonka sisällön jokainen tutkija määrittelee suhteessa tutkittavaan ilmiöön. Uskontoa on pyritty määrittelemään karkeasti kolmen käsitteen avulla, joita ovat yliluonnollinen, perimmäinen huolenaihe ja pyhä.
Uskontoa on siis pyritty määrittelemään yliluonnollisen kautta. Tämä määritelmä on ontuva muun muassa siksi, että vain länsimainen ihminen erottelee yliluonnollisen ja luonnollisen. Tämä määrittely myös sulkee pois sellaiset uskonnot, joissa yliluonnollista ei esiinny, kuten esimerkiksi buddhalaisuuden, joka ei perustu jumaluskoon. Emme myöskään pidä kaikkia yliluonnollisia ilmiöitä uskonnollisina, kuten ufoja.
Uskontoa voidaan määritellä myös perimmäisen huolenaiheen kautta, jolloin uskonto toimii eräänlaisena karttana ihmisen elämässä kertoen millaista on hyvä elämä tai mikä on elämän tarkoitus.
Uskonto on orientoitumista ja uskonnot orientoitumisjärjestelmiä. Orientoitumisjärjestelmä tekee ihmiselle mahdolliseksi löytää tiensä elämässä ja maailmassa tietyn merkitystä antavan viitekehyksen puitteissa.
Jacques Waardenburg
Mircea Eliaden mukaan uskonto määrittyy pyhän käsitteen kautta: “Pyhän ensimmäinen määritelmä on, että se on maallisen (profaanin) vastakohta.” Eliade oli kiinnostunut niistä tekijöistä, arvoista ja merkityksistä, jotka muodostavat pyhän olemuksen ja ohjaavat ihmistä kokemaan maailmaa sen kautta. Tästä näkökulmasta pyhä on järjestelmä, jonka avulla ihmiset antavat kokemuksilleen merkityksiä, sekä kommunikointia, jonka avulla ihmiset kykenevät välittämään ja tulkitsemaan näitä merkityksiä.
Pyhyyttä ja jumalyhteyttä on etsitty kautta aikojen kieltäytymisen ja kilvoittelun kautta. Pyhän Benedictuksen sääntö kielsi keskiaikaisissa luostareissa ”nelijalkaisten eläinten syömisen” ja myöhemmin monissa luostareissa kiellettiin kaiken lihan syöminen. Lihan nähtiin heikentävän älykyyttä ja mässäilyn turmelevan sisäisen tasapainon. Paasto oli henkinen harjoitus ja nöyryyden osoitus erityisesti naismystikoille, jotka eivät saaneet saarnata.
Graham Harvey pohtii artikkelissaan ”Respectfully eating or not eating” ruoan asettamista uskonnontutkimuksen keskiöön. Harveyn mielestä ruoan tutkiminen ei ainoastaan tuo lisätietoa uskonnoista, vaan se on oma ulottuvuutensa, joka auttaa meitä perustavanlaatuisesti ymmärtämään uskontoja. Se, mitä ihmiset syövät tai eivät syö, on uskonnon keskeisiä asioita, jotka on punottu yhteen uskonnon arvomaailman ja perinteiden kanssa. Ruokailutottumukset luovat perinteitä ja perinteet luovat struktuurin uskonnolle. Harvey menee teesissään niin pitkälle, että ajattelee, ettei uskontoja pitäisi määritellä uskomisen vaan syömisen kautta. Ruokakysymykset liittyvät keskeisesti niihin oleellisiin asioihin, joita siirretään traditiona uskonnoissa eteenpäin ja myös niihin asioihin, joita omaksutaan (automaattisesti) tai vastustetaan uskonnoissa. Näitä ovat eri uskontoihin liittyvät monenlaiset ruokasäädökset liittyen mm. erilaisiin juhliin, paastoihin ja rituaaleihin, kuten esimerkiksi kristittyjen ehtoollinen, juutalaisten kosher tai buddhalaisten ajatukset väkivallattomuudesta liittyen ruokaan.

Benjamin E. Zeller tarkastelee artikkelissaan ”Totem and taboo in the grocery store Quasi-religious foodways in North America” ruokailutottumuksia, jotka toimivat uskonnon kaltaisesti. Artikkelin mukaan erilaiset ruokailutavat, kuten veganismi, voivat edustaa lähes uskonnollista suhdetta ruokaan, jossa luodaan samalla henkilökohtaisesti merkityksellistä maailmankuvaa, sekä kehitetään rituaaleja, käytäntöjä ja toimintayhteisöjä. Tämänkaltaiset leikkauspisteet hämärtävät rajoja uskonnon, kulttuurin ja ruoan välillä. Zellerin mukaan suurin osa vegaaneista on päätynyt veganismiin uskonnon kaltaisen kääntymyskokemuksen kautta. Kääntymyskokemusta olivat edeltäneet esimerkiksi perehtyminen aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen tai teurastuksen todistaminen. Tämän jälkeen veganismi määrittää paitsi ruokaan liittyvät käytännöt myös uudet etiikan ja moraalin säännöt.
Zeller viittaa myös PETA:n (People for the Ethical Treatment of Animals) käyttämään uskonnolliseen kuvastoon ja kieleen. PETA-aktivistit ovat esimerkiksi viitanneet mainonnassaan ristiinnaulitsemiseen sekä puhuneet Jumalan luomien olentojen saatanallisesta kohtelusta tehotuotannossa. Veganismi voi myös näyttäytyä uskonnollisena esimerkiksi joillekin kristityille vastustajille, vaikka monet vegaanit eivät itse ole tietoisia veganismin ja uskonnon vastaavuuksista. Vegaanit saavat moraalisen ja henkisen varmuuden sitä kautta mitä he syövät ja kuluttavat, tai mitä he eivät syö ja kuluta. Ruoasta ja ruokatavoista tulee Freudin termein toteemeja ja tabuja, jotka auttavat yksilöä modernin elämän ahdistuksessa. Toteemiruoka sitoo ryhmän jäsenet uskonnon lailla toisiinsa, taburuoka on taas kielletty erityisen merkityksellisellä tavalla.
Vegaanit puolustavat arvojaan ja elämäntapaansa vähintään yhtä voimakkaasti ja vilpittömästi kuin uskontojen edustajat. Vegaanit ovat käyneet läpi ”kääntymiskokemuksen”, tekevät ”lähetystyötä” ja kokevat yhteenkuuluvuutta. Veganismi määrittelee pitkälti vegaanin filosofian, etiikan, käytännön, materiaalisen, kokemuksellisen ja yhteisöllisen ulottuvuuden. Veganismi ohjaa kokonaisvaltaisesti vegaanin elämää ja määrittää muun muassa sitä, mitä vegaani syö, miten hän pukeutuu, kenen kanssa hän syö, viettää aikaa ja jakaa poliittiset näkemyksensä. Veganismista ei löydy pyhiä kirjoja, ei instituutioita, ei pappeja, eikä uskontunnusta. Veganismista ei kerrota vanhoja myyttejä eikä tarinoita, mutta ehkä vegaanit haluavatkin kertoa uutta tarinaa, tarinaa ilman lajisortoa. Tarinaa, jossa luovutaan ihmisen ainutlaatuisuudesta, ja jossa muutetaan sitä roolijakoa, johon muunlajiset eläimet on pakotettu ihmisen hallitsemassa maailmassa. Ehkä veganismi toimii kirkkaana karttana, jonka avulla suunnistaa elämässä. Ehkä vegaanille pyhää on kaikkien olentojen elämä. Ehkä vegaanille pyhää on elämä, joka toteutuu rakkauden ja myötätunnon tekoina.
Essu Koskinen
EOP:n aktiivijäsen
Kuvataiteilija, kieli- ja kulttuuriopettaja, uskontotieteen opiskelija
Lähteet: https://journal.fi/scripta/issue/view/4707
Hesarin juttu aiheeseen liittyen 2.1.2020 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006361154.html?fbclid=IwAR1aXVwDJVAZ7SBefhhQfiBynNwCMwT6iyxpZaxmX2lcqQrpHzyRcjrHIAI