Vieraskynä on Eläinoikeuspuolueen verkkosivuston blogin toinen puoli, jossa julkaistaan erilaisia asiantuntijatekstejä ja kirjoituksia myös puolueen jäsenistön ulkopuolelta. Tekstit eivät välttämättä edusta puolueen virallista linjaa. Kaikki kirjoittajat ovat antaneet luvan tekstinsä julkaisuun tai uudelleenjulkaisuun.
Tässä blogissa KTM, freelance-kirjoittaja Laura Yöntilä kirjoittaa vapaaporsituksesta.
Vuonna 2017 vierailin freelance-kirjoittajan ominaisuudessa kahdella eri sikatilalla, jossa harjoitettiin vapaaporsitusta eli emakoiden porsimista vapaasti ilman liikkumista rajoittavaa häkkiä. Toinen tiloista oli Scotland Rural Collegen tutkimustila Edinburghin lähistöllä, toinen taas yksityisten maatalousyrittäjien vuokraama, Novidan koulutuskuntayhtymän omistuksessa oleva tila Loimaalla.
Alla lyhennelmät tiloilta laatimistani jutuista. Jutut on alun perin julkaistu Maatilan Pellervon Eläin-liitteessä (Vapaaporsitusta skotlantilaisittain, toukokuu 2017, ja Olkea ja sujuvaa porsimista, elokuu 2017).
Vapaaporsitusta Skotlannissa
Alun perin julkaistu: Maatilan Pellervo, Eläin-liite, toukokuu 2017
Scotland Rural Collegessa ja Newcastlen yliopistossa kehitetyssä PigSAFE-karsinassa emakot porsivat vapaasti ilman kääntymistä rajoittavaa häkkiä. Vuosina 2008–11 alun perin kehitetty PigSAFE on 7,9–8,9 neliömetrin kokoinen karsina, joka sisältää kiinteälattiaisen makuutilan porsimista varten sekä ritilälattiatilan ulostamista varten. Porsaat pääsevät karsinassa suojaan kaltevien, alhaalta avoimien seinälevyjen taakse. Lattialämmitetyn porsaspesän edessä on tankoja, jotka estävät emoa vyörymästä liian lähelle.
“Emakko ei voi kääntyä porsaiden päälle, ja ne pysyvät lämpiminä. Nämä ovat kaksi tärkeintä asiaa porsimisen jälkeen”, kertoo Scotland Rural Collegen (SRUC) tutkimustilan hoitaja Peter Finnie. “Joskus luullaan, että porsaat eivät löydä porsaspesälle parin ensimmäisen päivän aikana,” PigSAFE-karsinan SRUC:n päätutkija ja -kehittäjä Emma Baxter mainitsee. “Mutta olemme huomanneet, että ne voivat hakeutua sinne jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Varsinkin jos emakko on porsinut siihen suuntaan ja utareet ovat pesään päin.”
Porsaspesän ja suojaavien rakenteiden merkitys korostuu vapaaporsituksessa, sillä porsaiden vaara ruhjoutua vapaasti liikkumaan pystyvän emakon alle on suurempi kuin häkkiporsituksessa. Emma Baxter kertoo ruhjoutumisen olevan tutkimusten mukaan yleinen kuolinsyy vapaaporsituksessa, kun taas häkkiporsituksessa porsaat syntyvät vapaaporsitusta useammin kuolleena tai kuolevat nälkään. PigSAFE-kehitysprojektin loppuvaiheen pahnueissa porsaiden kokonaiskuolleisuus oli Edinburghin ja Newcastlen koetiloilla kuitenkin samalla tasolla, noin kahdeksan prosenttia, niin PigSAFE-karsinassa kuin häkkiporsituksessa.
Vähäisempi syntyminen kuolleena juuri vapaaporsituksessa saattaa Baxterin mukaan liittyä porsimisen luonnollisempaan etenemiseen. Lisäksi mahdollisuudella liikkua vapaasti on vaikutusta myös imettämiseen. “Porsaat pääsevät utareelle paremmin, sillä utare on paremmin esillä eivätkä häkkirakenteet peitä nisiä. Vapaaporsituksessa on saatu näyttöä pidemmästä imetyksen kestosta, ja tiedämme, että tässä järjestelmässä porsaat painavat vieroitettaessa enemmän.”
PigSAFE-karsinassa on otettu huomioon myös emakkojen ja erityisesti ensikkojen tarve olla yhteydessä lajitovereihinsa ennen porsituksen alkamista. Emakko näkee viereisen karsinan emakon ikkuna-aukon kautta ja voi ottaa tähän myös kärsäkontaktin. Porsituksen alkaessa emakolla on kuitenkin tarve vetäytyä suojaisampaan tilaan ja rakentaa pesää, jolloin makuutilassa tarvitaan pesäntekoon sopivaa olkea.
PigSAFE-projektin yhteydessä tehty tutkimus osoitti eläintenhoitajien kokemuksen kertymisellä olevan selvä vaikutus vapaaporsituksen onnistumiseen. “Vapaaporsituksessa tilankäyttö on erilaista ja eläin vapaana. Tämän vuoksi on kiinnitettävä enemmän huomiota emakon käyttäytymiseen ja pohdittava, miten toimia sen kanssa,” Emma Baxter toteaa. “Jos puuttuu liikaa, niin saattaa häiritä emakon käyttäytymistä emovaistojen mukaisesti.” Peter Finnie toteaa alun olleen hankala. “Meni noin vuosi, ennen kuin olimme tottuneet tähän (PigSAFE). Mutta kehityimme eläintenhoidossa ja järjestelmän käytössä, opimme kuinka käyttää sitä parhaiten.”
Porsitus vapaana saattaa Finnien kokemuksen mukaan vaatia tarkkaavaisempaa hoitoa kuin häkkiporsitus. “Pitää varmistaa, että saamme istukan korjattua pois, ja luultavasti kuiviketta tarvitaan enemmän kuin häkissä. Tällöin myös siivoaminen vie enemmän aikaa, mikäli kuivikkeet likaantuvat.” Toisaalta päivittäinen perussiivous saattaa Finnien mukaan sujua PigSAFE-karsinoissa jopa puolet nopeammin kuin Edinburghin koetilan häkkikarsinoissa, joiden lattia on suurelta osin kiinteä – mikäli emakot ulostavat PigSAFE-karsinassa ritiläalueelle, kuten on tarkoitus.
“Yksi tärkeimmistä asioista on, että emakon voi kuitenkin teljetä hetkeksi pois ja hoitaa porsaat ja siivoamisen rauhassa,” Finnie sanoo ja viittaa ruokakaukalolla varustettuun kapean tilaan, jonka voi tarvittaessa sulkea emakon ollessa ruokailemassa. “Erityisesti eläintenhoitajien turvallisuuden kannalta on tärkeää, että tämä mahdollisuus on olemassa.”
Kaikilla tiloilla mahdollisuutta sulkea emakko pois ei pidetä tarpeellisena, ja siksi karsinalle on laadittu mitoitukset myös ilman erillistä ruokailu- ja sulkutilaa. Huolella suunnitellun karsinan rakentaminen ja käyttöönotto on Baxterin kokemuksen mukaan hyvä tehdä sikatilan pitäjän, järjestelmän rakentajan sekä kehittäjien välisenä yhteistyönä. “PigSAFE-karsinassa on kyse yksityiskohtien merkityksestä toiminnan onnistumiselle,” Baxter sanoo. “Jos karsinan yksityiskohtia muutetaan, saattaa suoritus muuttua merkittävästi.”
Isossa-Britanniassa häkittä porsiminen koskee lähes joka toista emakkoa, sillä ulkona vapaana porsiminen on yleistä. Kaikista sisätiloissa porsivista emakoista viisi prosenttia porsii vapaasti tai väliaikaisesti käytettävässä häkissä ja 95 prosenttia kokoaikaisessa häkissä.
Häkille vaihtoehtoiset porsitusratkaisut ovat Emma Baxterin mukaan kuitenkin hiljalleen yleistymässä myös sisätiloissa, ja Ison-Britannian lisäksi PigSAFE-karsinaa on koekäytetty ja tutkittu Australiassa. Täysin häkitöntä ratkaisua ei kuitenkaan ole helppo markkinoida sikatilojen käyttöön. Kustannuksiin vaikuttaa erityisesti pinta-alan käyttö: häkkiin verrattuna PigSAFE-karsina vie emakkoa kohden jopa kaksinkertaisen tilan. Jo vähäisetkin muutokset porsaskuolleisuudessa ja vieroitettavien porsaiden painossa vaikuttavat kuitenkin osaltaan kannattavuuteen. “Usein ajatellaan että hyvinvointi ja talous eivät ole linjassa, mutta ne todella voivat olla. Lähestymistapa vain on erilainen,” Baxter toteaa. “Hyvä esimerkki tästä on porsaskuolleisuus. Porsaiden eloon jääminen on ihannetilanne niin toiminnan kestävyyden, tuottavuuden kuin eläinten hyvinvoinnin kannalta.”
Lisätietoja: https://www.freefarrowing.org/
Vapaaporsitusta Loimaalla
Alun perin julkaistu: Olkea ja sujuvaa porsimista, Maatilan Pellervo, Eläin-liite, elokuu 2017
Loimaalaiset sikayrittäjät Tuomas ja Satu Levomäki suunnittelivat keväällä 2015 käyttöön otettujen vapaaporsituskarsinoiden rakenteen itse. Varsinaista käyttöönottoa ja Ransuco Oy:n kanssa toteutettua rakenteiden muutostyötä edelsi usean vuoden tiedonhankinta- ja ideointivaihe, jonka aikana vapaaporsituksesta keskusteltiin niin tutun tuotantoeläinlääkärin kuin Helsingin yliopiston asiantuntijoiden kanssa.
Käytössä olleita vanhoja porsitushäkkejä hyödynnettiin karsinan muuntamisessa vapaaporsitukseen soveltuvaksi: häkit jätettiin paikoilleen ja niiden sivuosat avattiin. Lisäksi karsinan takalaitoja korotettiin, jotta emakko ei pääse hyppäämään niiden yli. Seiniin asennettiin porsaita emakon makuullemenolta suojaavat metalliputket. Karsinan koko laajenettiin 7,5 neliömetriin. Tarpeen vaatiessa emakot voidaan edelleen sulkea häkkiin, mikä Levomäillä on ollut harvinaista. Kahden vapaaporsitusvuoden aikana levotonta emakkoa on hillitty häkin avulla kahteen eri otteeseen, yhden yön yli.
Jo käytössä olleet häkkikarsinat olivat kooltaan isoja. “Meillä oli tilaa reilusti, investointi oli ollut suhteellisen pieni, eikä kaikkea tarvinnut uusia. Pystyimme tekemään muutoksen taloudellisesti, jossain määrin järkevästi ja perusteellisesti”, Tuomas Levomäki kertoo. Sikalan kuivalantajärjestelmä osoittautui toimivaksi muun muassa oljenkäytön kannalta. “Meillä ei ole oljen tai kuivikkeiden käyttöä koskaan rajoittanut mikään. – (Oljen) on todettu olevan sioille aika tärkeää.” Vapaaporsituksessa päivittäinen työmäärä pieneni muun muassa lannanpoiston helpottumisen myötä, kun vapaasti porsivat emakot pääsivät tekemään tarpeensa karsinan takaosan ritilälle.
Emakot porsivat 7–9 kertaa, ja porsimiset neljännestä seitsemänteen kertaan onnistuvat Levomäen kokemuksen mukaan parhaiten. Emakot ryhtyvät porsimista edeltävään pesäntekoon luontaisten vaistojensa mukaisesti, ja itse porsiminen käynnistyy nyt nopeammin kuin häkkiporsituksen aikoihin. “Meillä oli ollut porsimisvaikeuksia jonkin verran, joka viidennellä tai kuudennella emakolla. Nyt ei yhtään”, Levomäki toteaa. “Hidastuneet porsimiset loppuivat tyystin.”
Tutkimusten mukaan vapaaporsitukselle on tyypillistä, että ensi alkuun häkkiporsitukseen verrattuna korkea porsaskuolleisuus laskee sekä eläimen että hoitajien tottuessa uuteen järjestelmään. Levomäkien tarina on kuitenkin toisenlainen, sillä porsaskuolleisuus ei vapaaporsituksen alkuvaiheessakaan ollut häkkiporsitusta suurempaa. Jatkokasvattajilta saatu palaute porsaiden kunnosta on ollut myönteistä. Emakoiden jalkavaivat ovat vähentyneet, ja Levomäki arvelee jo sinänsä terveiden emakoiden hyvinvoinnin parantuneen entisestään vapaaporsituksen myötä.
Vapaaporsituksen ilmeisistä hyödyistä huolimatta Levomäki korostaa ymmärtävänsä hyvin myös emakkohäkkien käytön edut ja taloudelliset näkökohdat. Hintakilpailu vaatii tehokkuutta, jolle häkit luovat tietyn perustan erityisesti suurissa sikalayksiköissä. “Isoissa yksiköissä on täysin faktiset perusteet, minkä vuoksi ei ruveta sormia napsauttamalla vapaaporsittamaan.”
Karsinoiden muuntamista pitkään pohjustaneet Levomäet halusivat omalla kohdallaan ennakoida myös mahdollisia tiukennuksia ja muutoksia laissa ja kuluttajien valinnoissa. Emakoiden vapaampi liikkuminen saattaisi parhaimmillaan merkitä tiettyä kilpailuetua, ja hyvien kokemustensa ansiosta Levomäet panostavat edelleen häkittömyyteen. “Tiineytyshäkkejä meillä on vielä, mutta niistäkin ollaan pääsemässä eroon”, Tuomas Levomäki toteaa ja kertoo aikeesta siirtyä ryhmäkarsinoissa tehtävään tiineytykseen. “Yksi vaihe kerrallaan, mutta se olisi seuraava askel. Että ensi vuoden alusta meillä ei ole mikään sika missään vaiheessa häkissä.”
