Tuotantoeläinten hyvinvointimerkinnöistä on puhuttu vuosia. Nyt lanseerattiin merkintäkokeilu nimeltään Parempi eläimille. Merkin takana on Luonnonvarakeskus Luken ja Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttama tutkimushanke, jossa on selvitetty eläinten hyvinvointimerkin mahdollisuuksia Suomessa. Parempi eläimille -merkinnän tavoitteet ovat seuraavat: tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia, tuottaa kuluttajille tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista sekä tuoda kuluttajatuotteisiin lisäarvoa. Parempi eläimille -merkin kokeilutuotteet olivat peräisin nautatiloilta, jotka vapaaehtoisesti panostavat eläintensä hyvinvointiin, olosuhteisiin ja hoitoon tavanomaista enemmän ja lakisääteiset eläintenpidon ja hoidon vaatimukset ylittyvät.
Parempi eläimille -merkintä kertoo eläintuotannon perustan hyvin yksiselitteisesti: osa tuottajista voi parantaa eläinten hyvinvointia halutessaan ja saadessaan siitä kilpailuetua. Hyvinvoinnin parantaminen ei ole pakollista. Eläintuotannossa eläin ei voi pääosin hyvin, mutta se saattaa voida hieman paremmin kuin lajitoverinsa, jos tilallinen tai kuluttajat niin päättävät. Kaikki pilotissa mukana olevat (luomumaito, luomuliha ja emolehmätiloilta tuleva liha) tuotantomuodot ovat nyt jo perustuotannon hyvinvointivaatimukset ja eläinsuojelulain minimit ylittäviä. Merkin hyvinvointiin liittyvät vaatimukset ovat samaa tasoa kuin luomutuotannossa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa. Eläimen elinkaaren loppuosa eli teuraskuljetus ja itse teurastaminen eivät sisälly merkkiin. Kuljetus ja teurastamoissa odotus ovat eläimelle hyvin stressaavia tilanteita. Eläinten hyvinvoinnin lisääntymisen osalta Parempi eläimille -merkillä ei ainakaan tässä muodossaan ole juuri vaikutuksia. Sen sijaan vaikutukset kuluttajien mielikuviin voivat olla merkittäviä.
On hyvä asia, että eläinten kasvatus- ja tuotanto-oloihin kiinnitetään huomiota ja niitä tehdään kuluttajille näkyväksi. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että hyvinvointimerkintä voi haitata eläinten aidon hyvinvoinnin parantamisen eteen ajettavia pyrkimyksiä eli eläintuotannon alasajoa. Hidastaako vai nopeuttaako tämä muutosprosessia? Saavatko kuluttajat tästä syyn tyytyä tiettyyn tasoon vai alkavatko he vaatia enemmän? Pystyvätkö kuluttajat arvioimaan hyvinvointimerkinnän etuja ja puutteita?
Eläinoikeuspuolueen yhteiskunnallisena päämääränä on luopua eläinten käytöstä elintarvikkeina. Siirtymäaikana elintarviketuotantoa varten kasvatettavia ja teurastettavia eläimiä tulee kohdella nykyistä paremmin, jotta niille voidaan taata edes elämänsä aikana tarjota lajityypilliset ja kärsimyksestä vapaat elinolosuhteet. Puolueen kanta on, että kaikkiin teurastamoihin velvoitetaan välittömästi asennettavaksi pakollinen kameravalvonta, jonka tallentaman materiaalin tulee olla julkista ja todistekelpoista mahdollisissa oikeudenkäynneissä, ja jota valvontaviranomaisten tulee tarkkailla säännöllisesti. Tämän lisäksi Eläinoikeuspuolue ehdotti eduskuntavaaliohjelmassa vuonna 2019, että teurastajien työoloihin ja työperäisiin mielenterveysongelmiin kiinnitetään huomiota.
Miksi pitäisimme kiinni lihanormista, kun voimme valita muita tapoja, jotka eivät edellytä luonnonvarojen tuhlausta, monimuotoisuuden häviämistä ja eläinten tappamista?
Hanketta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö, HKScan Finland Oy, A-tuottajat Oy, Valio Oy, Juustoportti Food Oy, Arla Oy, Lidl Suomi Oy, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry.
Kuvan lähde: Oikeutta eläimille, vasikkakasvattamo, 2015
